lauantai 22. joulukuuta 2018

Lapsi yllytti

joululoman alkajaisiksi uimaan. Ja kyllähän iskän on lähdettävä, kun 25-vuotias tytär houkuttelee. Nöyrtymäänkin joutui, kun matkauinnin lomassa  keskustelimme vapaauintitekniikasta. Annon vääriä neuvoja. Nöyrästi neuvot hallilla otettiin kyllä vastaan, mutta iltasella tuli noottia todistusaineiston kera vääristä vinkeistä. Pakko oli myöntyä. Ei taida yli neljännesvuosisadan vanhat tekniikkavinkit enää olla päteviä.

Taas sen huomasi, että uintikin olisi mainio laji kestävyyskuntoiluun. Kolme varttia uintiin ja matkaakin kertyi 1,3 kilometriä. Vauhti ei hirmuinen ollut, mutta keskisyke oli 115, hyvä lyhyt pk-lenkki siis. Lihaskuntoakin samalla tuli yläkropalle treenattua. Vielä kun oppisi vapaata uimaan kunnolla ja rauhallisesti: tällä hetkellä 25 metriä menee OK, mutta jo 50 metriä nostattaa sykkeet liian korkealle ja hapot alkavat jyllätä - ei hyvä. Kannattanee kuunnella jäkikasvun tekniikkavinkit.

Niin... on se muuten tuo Nivalan Liikuntakeskuksen ylläpitämä Uikko oikein oiva kuntoilupaikka: vilskettä riitti uimahallin lisäksi niin kuntosalilla, keilaradoilla kuin jäähallissakin.


Joulukuulla treenitunteja on kertynyt kivasti huolimatta kodin remonttihulinoista ja perinteisestä jouluhässäkästä koululla arviointikeskusteluineen, väliarviointineen ja joulujuhlineen. Tähän mennessä joulukuulle on tullut lähes 29 tuntia treeniä. Sykkeet olen pitänyt  matalalla, spinningtunteja lukuunottamatta. Spinningissä on löytynyt pyörästä maksimivastus, saavat reidet kunnolla huutia. Jospa kevään aikana saisi kammen kiertymään istualtaankin maksimivastuksilla...





Remontti on tältä erää onnellisesti ohi. Helmikuulla jatketaan alakerran toisen puoliskon kimpussa: olohuone, keittiö ja alakerran makuuhuone laitetaan silloin uusiksi. Kyllä on näin jälkikäteenkin isommallakin porukalla ihasteltu taitavien Raksatekin poikien -Mikon ja Juhon- hienoa työn jälkeä.






Rynkeby-tiimillemme olen onnistunut hankkimaan uusia sponsoreita. Niistä tiedotetaan tammikuulla  tarkemmin ensin joukkueen yhteisellä infolla, sen jälkeen kerron niistä myös täällä ja muilla somekanavilla. Vieläkin ehtii isojakin sponsoreita mukaan ja hopea- ja pronssisponsorisopimuksia ehditään tekemään vielä koko kevään ajan. Tässäpä kiinnostuneille yhteenveto yhteistyömuodoista.

Oma Sylva-keräystilini on kerännyt lahjoittajia hienosti. Nyt joulun alla monet ystävät ja tuttavat ovat osoittaneet hienoa joulumieltä ja tehneet lahjoituksia, niin että tuhannen euron rajapyykki lähestyy
kovaa kyytiä.




SUURET KIITOKSET KAIKILLE LAHJOITTAJILLE!




LOPUKSI TOIVOTAN KAIKILLE BLOGIN LUKIJOILLE RAUHALLISTA JA RIEMULLISTA JOULUN AIKAA! 




PS: Tulispa lunta, että pääsisi hiihtämään...


sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Pikkujoulutunnelmia ja haasteita


                                                                                              
Pikkujouluspinning otti voimille. Ei tullut kuuloonkaan tehdä jouluvalmisteluita ja -siivouksia sen jälkeen, kuten eräs kanssaspinnaaja kertoi fb:ssä tehneensä. Toiset on kovakuntoisia ja toiset ei. Jaksoin kuitenkin perheen naisten kanssa lähteä Ylivieskaan anoppia tervehtimään, pyykinpesuun ja peitelistaostoksille. Ilta menikin Kärppä-peliä katsellessa ja Helsingin vierasta jututtaissa. 


Polaria jos on uskominen, niin nyt voisi ottaa löysin rantein puoleen viikkoon saakka. No, sama Polar sai mitattua minulle maksimisykkeeksi 217. Tarkemmin käyrää tutkiessa huomaa tuon tietysti olevan virhelukema. Muutaman kerran syke kävi lukemissa 159. Sen ylemmäs en nyt päässyt. Omituisesti on kyllä tuo sykepiikki tullut ensimmäisen ja toisen session väliseen verryttelyosioon tai heti toisen session alkuun. Aina ei voi Polariinkaan luottaa.



Koko maratonin polki läpi kymmenkunta urhoollista ja kaikkien kolmen session ajan pyörät olivat lähes sataprosenttisesti varattuina. Hienoa! JA TOINENKIN MIES uskaltautui mukaan aamuun ensimmäiseen sessioon. Eikä tainnut Jarmolla jäädä viimeiseksi kerraksi.
               

Sunnuntaiaamuna vääntäydyin pitkästä aikaa Wanhojen Pierujen aamuhöntsyihin. Ei olisi kannattanut. Peliäly ja vähäiset taidot olivat lauantain maitohappomyrskyn huuhtomina kadonneet kokonaan. Henkistä kärsimystä oli tämä vuoro. Hiki kuitenkin virtasi. Sykekin pyrähti yllättäin peräti lukemiin 161...Noinko se ketutus vaikuttaa?

Remontti lähestyy loppusuoraa. Jäljellä on pintatöitä, lauteiden rakentaminen, kylppärin ja vessan kalustaminen sekä kodinhoitohuoneen väliaikaisten kalusteiden asentaminen. Lopulliset kalusteet kodinhoitohuoneeseen tulevat vasta keväällä remontin jatkuessa alakerran muihin huoneisiin. Jokohan ensi viikonlopuksi saadaan keskuspölynimuri hurisemaan ja pyykkikone huuhtomaan ja linkoamaan?


Joulukuun alussa heittelin haasteita Sylva-keräykseen osallistumisesta muutamaan Whatsup-ryhmään. Lupauksia keräykseen osallistumisesta onkin tullut kohtuullisen mukavasti. Lahjoittamaanhan pääset blogin vasemman palstan Sylva-linkistä tai TÄSTÄ.

Yrityssponsoreiden hankkiminen on osoittautunut juuri niin vaikeaksi kuin ennakkoon ajattelinkin. Loppuvuosi ei ole kaikkein otollisin ajankohta, ja ison näkyvyyden kultasponsorilahjoitus on monelle paikalliselle pienehkölle firmalle iso investointi. Vielä on kuitenkin reilu kuukausi aikaa löytää näitä kultasponsoreita, pienempiä sponsoreita ehtii mukaan koko kevään ajan. Kauttani pronssisponsoriksikin rupeavat saavat blogi- ja somenäkyvyyttä, vaikka joukkueen asuihin ja huoltoautoihin sillä summalla ei vielä pääsekään.








tiistai 4. joulukuuta 2018

Hämmästyttää ja kummastuttaa,

mikseivät miehet innostu ja osallistu ryhmäliikuntatunneille.

Ainoa ryhmäliikunta-aktiviteetti, jossa miehiä on ollut ruuhkaksi saakka, on äijäjooga, jossa kävin parisen vuotta sitten. Kansalaisopiston jumppapiirit ovat naisvaltaisia ja niin näkyvät olevan yksityisen salinkin ryhmäliikuntatunnit. Hannu ja Matti ovat rohjenneet vierailla tankotanssitunneilla. Spinnigtunneilla olen viimeiset viikot ollut ainoa mies.

Lajina spinning kyllä sopii erinomaisesti kaikille sukupuolille.... hiki virtaa, syke nousee ja reisiä hapottaa....mainiota hommaa. Ja tunnin rankkuus riippuu ihan polkijasta itsestään: vastuksen säätäminen itselle ja päivän kunnolle sopivaksi kun käy sanan mukaisesti käden käänteessä.

Tälle viikolle poikkeuksellisesti kävinkin spinningissä jo tiistaina. Torstaina ei tunteja pidetä itsenäisyyspäivän takia. Torstai-iltana pitääkin liimautua television ääreen, että saa bongattua velipojan vaimoineen ja opettajankollegan miehineen Linnan juhlilta.

Viikon juhlapäivää kunnioittaen tänään pukeuduin Team Rynkeby - God Morgon Jyväskylä-Kuopio -tiimijäsenten höynäyttämänä sinivalkoiseen.


Lauantaina onkin sitten pikkujoulupäivä. Flowfitin spinningmaraton starttaa klo 10 ja jatkuu puoli yhteen saakka. Uskaltautukaapa ukotkin mukaan!!!

Viikonloppuna tuli treenattua ja harrasteltua ihan loihakka tuntimäärä pk-sykealueella. Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina kävelyä yhteensä yli kolme tuntia keskisykkeen ollessa hitusen yli 100, lauantaina ja sunnuntaina lisäksi kiekkotuomarihommia kolmessa junioriottelussa yli neljä ja puoli tuntia hippasen yli 100 lyönnin keskisykkeillä. Maanantai-illan lepäilin.

Viime tiistaisen hieronnan jälkeen liikuntaa on kertynyt yhteensä varttia vajaa 11 tuntia. Matalysykkeisen liikunnan sekaan mahtuu torstainen ja tämän päiväinen spinningtunti, joten on sitä sykettäkin kohoteltu.


Kotioloissa remontti jatkuu. On mahtavaa seurata ahkerien, taitavien ja työtään arvostavien nuorten miesten tekemistä. Tuota taitoa ja siistiä kädenjälkeä ei voi kuin ihailla. Kiitos Raksatekin Mikko ja Juho!



Malttamattomina ja kärsimättöminä odottelemme, että pääsemme nauttimaan uuden kylpyhuoneen suihkuista ja uuden sisäsaunan löylyistä. Hyvää kannattaa odottaa.

Murphyn laki vai mikä lienee, mutta nyt kun elämme yhden vessan taloudessa, vessa on aina varattu, kun minun sinne pitäisi päästä.




Kannattaa muuten lukea tämä juttu: Arvokas askel kohti uusia syöpähoitoja.

Team Rynkeby - God Morgon -hyväntekeväisyyskampanjan toinen yhteiskumppani on Aamusäätiö, jonka rahoituksesta merkittävä osa tulee kampanjamme kautta. Aamussätiölle menee erityisesti iso osa yritysten sponsorimarkoista. Yksityisten ihmisten, ehkä juuri sinunkin, lahjoitukset, joita voi tehdä blogin vasemman palkin kautta, ohjautuvat Sylva ry:lle.

tiistai 27. marraskuuta 2018

Määräaikaishuolto







pitää kropan kunnossa. Välillä on hyvä antaa lihaksisto ammattilaisen käsiteltäväksi. Kolotukset ja jännitykset kaikkoavat! Hieronta, pari lepopäivää ja menoksi. Treeni sujuu taas hiukan helpommin. Kunpa aina huollon tärkeyden muistaisi!


Tänään rankan työpäivän päätteeksi sain kellahtaa hierontapöydälle. Vakiohierojistani toinen, Kirsi tuntee kroppani kolotuskohdat jo mainiosti. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan olen Kirsin asiakkaana suhteellisen säännöllisesti käynyt.


Tänään hierontapöydälle kivutessani ehdin jo lausumaan, ettei tänään ole mitään jännityksiä tai kolotuksia kropassa. Kummastipa niitä kuitenkin löytyi. Kaksituntinen hoitokerta ei ollut pelkkää mummon siliää tai nautiskelua, vaan välillä piti irvistää ja purra hammasta, taisipa jokunen voimasanakin mielessä vilahtaa. Lopulta kuitenkin kiristykset hellittivät.

Nyt ilta lepäillään  ja varmaan vielä huominenkin. Torstaina kuitenkin Flowfitin spinningtunti odottaa.

Toinen vakiohierojani Yläkerran Korjaamon Antti on uudempi tuttavuus hierontarintamalla minulle. Anttikaan ei kuulu maamme helläkätisimpiin hierojiin, mutta apu on löytynyt Antinkin kynsistä joka kerta. Reilu vuosi sitten vaivanneen polvikipuni Antti hoiteli kolmella-neljällä käyntikerralla kuntoon. Kuten Antti jo hoitojaksoa aloitellessamme sanoi, vika löytyi alle metrin päästä kipukohdasta: lantio vinossa ja keskivartalolihakset huonossa kunnossa. Juoksuasento oli tästä syystä valahtanut alas ja kiristellyt reisilihaksia ja lonkan koukistajia niin, että polvi kipeytyi, Kyllä näiltä "poppamiehilta ja -naisilta" rautaisia neuvoja saa, kun malttaa kuunnella. Ja ottaa opikseen.

Onpa tässä hitusen treenailtukin. Sisäpyöräilyä, höntsäkiekkoa, spinningiä, kiekkotuomarointia ja kävelyä, niistä on mennyt treeniviikko tehty.

Perjantaina kävin kehokoostumusmittauksessa, jonka tulos alla kuvallisessa muodossa. Lihasta sais hankkia.





sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Ollako vai eikö olla?

tuumi Tanskan prinssi Shakespearen mukaan. Sunnuntaiaamuna olin itsekin lähes elämää suuremman kysymyksen äärellä. Kävelylenkille vai kiekkohöntsyihin?



Järki voitti: kävelylenkille. Lauantaina olin luistimilla kolme ja puoli tuntia, joten viikonlopun jäähalliannos oli täynnä.  Lisäksi höntsypeleisskin syke tuppaa nousemaan liki maksimilukemiin heikkokuntoisellakin. Huilitauoista huolimatta pelailu ei oikein käy pk-kuntoilusta.



Outo valoilmiö, aurinko ja nollakeli loivat loistavat puitteet parisuhdekävelylle Kiekon ja Niskakankaan maisemissa, Kalajokilaakson kulttuurimaisemaa parhaimmillaan.







Reipasta reilun yhdeksän minuutin kilometrivauhtia puolitoista tuntia yksissä tuumin. Yhteislenkin päälle tein vielä puolen tunnin sakkoringin, joten lenkille tuli mittaan hitusen vajaa kaksi tuntia (1.56.28) ja reilu kaksitoista kilometriä (12,58 km). Sykemittari kehtaa väittää moista palauttavaksi lenkiksi. Höpsis...
Sakkoringin ja suihkun jälkeen olikin mukava istahtaa valmiiksi katettuun lounaspöytään.


On tänä viikonloppuna reuhkastu kotosallakin. Sauna, työhuone ja kodinhoitohuone on purettu. Pääsevät remonttimiehet huomisaamuna suoraan laaattojen irrotushommiin. Teineille ankara koittaa herätys, kun ilmavasarat alkavat  seitsemän jälkeen paukuttaa.



Sohvallakin ehdin hetken loikoilla somemaailmassa surffaillen. Monta hyvää kirjoitusta osui tänään silmiin. Kari Uusikylän ja Kai-Ari Lundellin opettajuuden, opettajan valinnanvapauden ja perinteisen opetuksen puolustuspuheenvuorot osuivat napakymppiin.

MUTTA ERITYISESTI  
liikutti ja herätti ajatuksia. 

Upea puheenvuoro siitä, kuinka hyvin meillä Suomessa asiat ovat. Verovaroin tuotettavasta laadukkaasta hoidosta huolimatta lapsen syöpädiagnoosi, raskaat hoidot ja epävarmuus tulevasta ovat koko perheelle suuri elämänmuutos.

Team Rynkeby - God Morgonin toinen lahjoituskohde Sylva ry työskentelee juuri näiden perheiden tukena. Sinäkin voit auttaa Sylva ry:tä auttamaan näitä perheitä. Voit tehdä lahjoituksen tästä tai blogin vasemman laidan kuvakkeesta. Muistathan, että Team Rynkeby - God Morgonin kautta tehdyt lahjoitukset menevät lyhentämättöminä kohteeseen.

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Liike on lääke

kaamosmasennukseenkin!

Viime viikko meni flunssaa parannellen ja treenaaminen jäi taka-alalle. Takavuosien flunssakierteiden ja vaimon ohjauksesta viisastuneena yritin nyt malttaa levähdellä ja toipua, vain pari kevyttä kävelylenkkiä koko viikolla.

Kummasti vaan vetään mielen matalaksi, kun ei pääse liikkumaan ja jatkuva pimeys painaa päälle. Aamulla töihin lähtiessä on hämärää ja illalla töistä tullessa on hämärää.

Tällä viikolla, kun on taas pääsyt liikeelle, mielialakin on paljon virkeämpi. Vaikeinta on saada lähdettyä lenkille keskelle pimeyttä, mutta aina kotiin palatessa fiilis on parempi kuin pimeyteen lähtiessä. Aina tarvi edes ulos lähteä. Eilen vedin pyöräilyvermeet päälle ja kiipesin yläkerrassa Bianchin satulaan ja poljin treenivastuksella toista tontia. Treeniseurana oli kenraali Pinochet: kuuntelin näet Areenasta pyöräilykaverini Pekan suosituksesta 12 diktaattoria -sarjaa. Monenlaista kouhoa on maan päällä asustanut! Viimeinen reilu vartti lenkistä sujui kepeämmissä merkeissä Spotifyn parissa.

Kotona puuhaa riittää muutenkin. Ensi viikolla alkaa remontti alakerran toisessa päädyssä: sauna, kylppäri, kodinhoitotilat ja Päivikin työhuone kokevat perusteellisen uudistuksen 20 vuoden käytön jälkeen.

Rynkeby-kampanja on mielessä tietysti päivittäin. Sponsoreita ja tukijoita pitäisi hankkia. Siinä hommassa en todellakaan ole omimmillani. Kontakteja on yrityksiin otettu, mutta laihahko on tulos toistaiseksi ollut. Viitalan Mika onneksi antoi myönteisen vastauksen ja Edux-ovet lähti joukkueemme pronssisponsoriksi.



www.edux.fi


Avasin viikonloppuna keräystilin Sylva Ry:lle, jossa kuka tahansa voi käydä tekemässä lahjoituksen. Tässäpä oiva kohde vaikka joulukorttirahoille - jokainen lahjoitettu euro menee lyhentämättömänä syöpään sairastuneiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukemiseen. Kiitos lahjoittajille!

tiistai 30. lokakuuta 2018

Lomailua, niistämistä ja sisäpyöräilyä

Syysloman alku vilahti pihatöitä tehdessä ja kuntoa kohotellen. Viikonloppuna oli ohjelmassa pk-kuntoilua sauvakävellen ja tuomarihommia kaukalossa paiskien hiukan vajaa viisi tuntia.

Maanataiaamuna olikin upea päivä rapsutella pihaa talvikuntoon. Samalla tyhjentelimme varastosta taas kerran kärryllisen tavaraa hyötyjäteasemalle kyydittäväksi. Maanantaina punttisalilla velttoilua, jostain syystä treeni ei oikein maistunut. Tiistaina olikin vuorossa Flowfitin iisispinni. Tosi iisiä! Reidet tykkäsivät.

Keskiviikkoaamuna iskikin sitten päälle lomatauti. Nokka vuoti valtoimenaan. Onneksi vaimoni on melkoinen noitatohtori ja kaapista löytyy rohtoa jos minkälaista. Rohdoilla tauti saatiin yllättävän nopeasti hallintaan. Vuotava nokka ei estänyt kuitenkaan starttaamasta kohti Rovaniemeä. Molemmat teinitkin saatiin tällä kertaa mukaan. Päivä toki vietettiin Oulussa shoppailen ja Kärppä-matsi katsoen. Oulusta löytyi majapaikaksi uusi miellyttävä tuttavuus Pikisaari Guesthouse. Suosittelen!


Torstaina matka jatjui Lapin pääkaupunkiin aikuisia lapsia tervehtimään. Teinit pääsivät isoveljelle yöksi ja aikuiset Arctic Light hotelliin. Varaamamme huoneet olivatkin loppu, mutta tilalle saimme ylemmän hintaluokan huoneen. En valittanut asiasta!
Ilta meni elokuvissa. Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja oli oikeasti hyvä elokuva, kosketteli monenlaisia tuntoja.

Perjantaina retkeilimme koko perheen voimin. Ajelimme napapiirin pohjoispuolelle Vikaan. Ystävyyden siltaa pitkin ylitimme Vikakönkään ja kävelimme Vaatunkivaaran hipulle. Lintutornista avautui mukavat näköalat.














Paluumatkalla kohti Vikaköngästä oli mukava pysähtyä laavulle paistelemaan makkaraa ja nautiskelemaan retkieväistä. Retken päälle vielä kaupungilla kiertelyä ja yhteinen meksikolaisateria perheen kanssa.  Nyt saatiin töistään vapautunut miniäkin mukaan.
Edessä oli vielä pitkä ajomatka kohti talvista ja lumista Nivalaa.
Lauantai vietettiin kotona matkaväsymyksestä räkätaudin rippeistä toipuen. Sunnuntaina pääsinkin taas liikeelle: tunteroinen sauvakävelyä ja kakkosdivaripelin tuomarointi.







Mukava lomaviikko, jonka aikana liikkuminen jäi vähäiseksi, mutta nuha tuli onneksi selätettyä ja pihakin saatiin talvikuntoon ennen ensilumia.


Arkeen palaaminen loman jälkeen sujui hyvin ja maanantai-iltana aloitin uuden kuntoilumuodon. Virittelin Bianchini yläkerran aulaan ja kiinnittelin pyöräilyvastukseen. Tunnin ähkin ja hikoilin pyöräillen, matkaa eikertnyt, mutta aika monta kierrosta kampi kiersi. Aikakin kului mukavasti Yke Areenasta vanhaa Lindgren & Sihvosta kuunnellen.



PS. Torstain Nivala-lehti kannattaa lukea huolellisesti. : )

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

1054 PORRASTA




odotti Tahkovuoren rinteillä viikonloppuna ensimmäiselle leirille kokoontunutta Team Rynkeby - God Morgon Jyväskylä-Kuopio -joukkuetta. Pitkä on matka vielä Pariisiinkin, mutta viikonloppu toi mukavasti eväitä matkareppuun.

Sumuinen ja kalseankylmä lauantai kului leppoisan tutustelun, sponsorihankinnan haasteiden ja kävelylenkin parissa. Lenkillä me keltanokat ihastelimme veteraanien keltaisia treeniasuja. Iltasella toki mekin pääsimme fiilistelemään Rynkeby-asuissa, kun asusovittelun aika tuli. Keltainen pukee hienosti koko joukkoa.

Sunnuntai valkeni aurinkoisena ja  lähes kesäisen lämpöisenä. Viikonlopun odotettu ja pelättykin koitos oli edessä. Suomen pisimmät treeniportaat - 1054 askelmaa hiihtohissin ala-asemalta Tahkovuoren huipulle. 


Pientä poltetta reisissä ja pistoksia pohkeissa, hikikarpaloita otsalla ja happikin kortilla Tahkovuori kuitenkin huiputettiin - ja huipulla tuuli. Tuulta uhmaten kuitenkin koko joukkue ryhmittyi joukkuekuvaan, tuloksena edustava potretti upeissa savolaismaisemissa. 
  
kuva: Jyrki Mustonen
Alaspäin meno sujui kiipeämistä jouhevammin kevyesti hölkäten - ajoittain oikutteleva polvenikaan ei tällä kertaa liikunnan riemua ja vauhdin hurmaa himmentänyt. Kuvaussession väliin jättäneet kotijoukot, Päivikki ja Viivi, tulivat puolivälin tienoilla vastaan matkalla ylös, jo toista kertaa.


Lyhyt kuvaussessio vielä alhaalla ja vapaaehtoiset uudelleen ylös. Olipas hapokasta, vaan ylös pääsin. Olisipa portaat Pyssymäessäkin, lyhyemmätkin kelpaisi.


Suihkun jälkeen otettiin pelaajakorttikuvat, joita julkaistaan talven mittaan. Lounaan jälkeen reilu tunti tiukkaa ravitsemusasiaa Jaakko Mursun (moninkertainen Pyssymäen maastopyöräkisojen kävijä) johdolla.  Pitkänmatkalaisia houkutteli luennon jälkeen jo kotimatka ja suppilovahverometsät niin, että valmennusluento jäi tällä kertaa välistä. Luentomateriaalia odotellaan. Suppilovahverometsikössäkin oli joku jo käynyt, laihaksi jäi saalis sieltä.


Nyt on aika aloittaa kunnon treeni. Portaita kohti Pariisia on kivuttavana vielä melkoinen määrä. Kunnonkohotuksen lisäksi iso urakka on myös sponsori- ja lahjoitushankinta. Koko urakan tärkein päämäärähän on kuitenkin varojen kerääminen Sylva ry:lle ja Aamu säätiölle syöpäsairaiden lasten auttamiseksi. Olethan sinäkin mukana!

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Viidenkympin villitys?

Tiistai-iltapäivä, sähköpostin kilahdus, lähettäjä Team Rynkeby Foundation. Englanninkielinen viesti vapaasti suomennettuna: kiitos hakemuksesta, mutta ehkäpä ei tänä vuonna. Pieni pettymys hiipi puseroon, silti toivon kipinä jäi mieleen kytemään: jospa sittenkin.  

Tiistai-ilta, sähköpostin kilahdus: lähettäjä Heikki Helle - Team Rynkeby. “Onneksi olkoon sinut on valittu Team Rynkeby - God Morgon Jyväskylä-Kuopio -joukkueeseen.“JESS! WAU! Kannatti hakea! Onneksi kirjoitin hakemukseni loppuun olevani valmis liittymään Oulun, Vaasan tai Jyväskylä-Kuopio -joukkueeseen. Etäjäsen tulen joka tapauksessa olemaan.


Mikä ihmeen Team Rynkeby-God Morgon?
Team Rynkeby God Morgon on pohjoismainen hyväntekeväisyyspyöräilykampanja. Joukkueisiin valitut pyöräilevät ensi heinäkuussa Helsingistä Pariisin. Joukkueiden jäsenet maksavat itse kaikki matka- ja varustekulunsa. Joukkuetta sponsoroivien yritysten ja yksityisten ihmisten lahjoittamat varat menevät lyhentämättöminä vakavasti sairaiden lasten auttamiseen. Suomessa rahat lahjoitetaan Sylva ry:lle  ja Suomen lasten syöpäsäätiö AAMUlle. Suomessa käynnistyy nyt seitsemäs Rynkeby-vuosi seitsemän joukkueen voimin. Vuonna 2017 tiimit keräsivät Suomessa lahjoitusvaroja yli 560 000 euroa.


Hullu idea joukkueeseen hakemisesta nousi mieleeni reilu vuosi sitten törmätessäni netissä kampanjan sivuihin. Vuoden ajan kypsyttelin ajatusta mielessäni ja tänä kesänä Oulussa pidetyn infotilaisuuden jälkeen rohkaisin mieleni ja kirjoitin hakemuksen. Onnekas päähänpisto hakemuksen lopussa koitui onnekseni ja hakemukseni hyväksyttiin Jyväskylän suunnalla.


Edessä on kova treenitalvi. Odotettavissa on pitkää peruskuntolenkkiä kävellen ja toivottavasti myös hiihtäen. Takapuolta totutetaan kovaan rasitukseen sisäpyöräilyllä ja spinning-tunneilla. Joukkue tulee kokoontumaan yhteisille viikonloppuleireille muutamia kertoja harjoituskauden aikana. Keväällä saadaan käyttöön keltainen Bianchi-kaunotar, jota pitäisi juhannukseen mennessä ulkoiluttaa 2500 kilometrin verran. Enpä ole vielä yhtenäkään kesänä pyöräillyt niin paljon. Saapa siinä kampea kiertää.


H-hetki koittaa kesäkuun viimeisenä perjantain, kun kaikki Suomen joukkueet starttaavat yhtä aikaa Helsingistä, jossa ajetaan lyhyt matka satamaan ja siirrytään Saksan-laivaan. Saksasta alkaa noin 1200 kilometrin ja seitsemän päivän urakka kohti maalia, PARIISIA. Saattaa siinä olla Kalajokilaakson lakeuksia pyöräilleellä ihmeteltävää.


Harjoittelun ohessa joukkueen jäsenet keräävät myös sponsoreita ja tämä tulee olemaan minulle se vaikeampi rasti. Harjoittelu takuulla maistuu, mutta kauppamiehen elkeet meikäläisessä ovat aina olleet kovin piilossa. Nyt on kaivettava sekin puoli itsestäni esiin. Asia on ainakin hyvä. Kukapa voisi kieltäytyä auttamasta vakavasti sairastuneita lapsia.

Olethan sinäkin mukana ja seuraat matkaani kohti Pariisia!

Team Rynkeby God Morgon -sivut