tag:blogger.com,1999:blog-5423680717679194308.post4037768261655773743..comments2022-04-04T10:14:13.039+03:00Comments on ekstriimiä elämään: LoistoliukkausJarkko Turunenhttp://www.blogger.com/profile/17369782037379790149noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-5423680717679194308.post-77886276002247665202012-01-19T17:49:16.026+02:002012-01-19T17:49:16.026+02:00Voi Henna! Puit sanoiksi juuri sen mitä itse mieti...Voi Henna! Puit sanoiksi juuri sen mitä itse mietin, mutta en oikein osannut "lausua". Kun on aloittanut vouhottamisen vasta näin keski-iässä, tietää, ettei huipputuloksia voi enää saavuttaa. Kuitenkin mielenkiinnolla asettaa tavoitteita, jotka voisivat olla saavutettavissa. Tähän astiset saavutukseni tuntuvat työvoitoilta joka ikinen. Ilman kesäisiä maratontreenauksia junnaisin just vaan niitä peruslenkkejä. Toisaalta nämä talvet ovat ehkä sitä rennompaa treenausta , kun ei ole ohjelmaa, vain kilometrejä haalitaan kasaan. Siitä en osaa oikein luopua, kun on joku aina kysymässä, että paljonkos? Juuri näin minäkin ajattelen!Päivikkihttps://www.blogger.com/profile/08634886472509573298noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5423680717679194308.post-54936437861175438312012-01-19T08:31:03.389+02:002012-01-19T08:31:03.389+02:00Itse useasti myös pohdiskelen fiiliksen pohjalta ...Itse useasti myös pohdiskelen fiiliksen pohjalta ja tavoitteellisesti liikkumisen välillä. Toisaalta olen aloittanut liikkumisen myöhään eli mitään ammattilaista minusta ei tule ja kovia aikoja tuskin enää syntyy missään lajissa. Erilaiset tavoitteet antavat kuitenkin potkua ja mielenkiintoa omaan harjoitteluun. Fiiliksen pohjalta liikkuessa saattaisin jumiutua tekemään vaan junnaavaa peruslenkkiä. Johonkin tapahtumaan tähdätessä tulee vähän edes mietittyä, että harjoittelu olisi vaihtelevaa ja monipuolista. Olen päätynyt siihen tulokseen, että tavoittellisesta harjoittelusta minä nimenomaan saan sitä fiilistä, vaikka lopputulokset ei mairittelevia olisikaan. Siitä kuitenkin nautin, että saan koittaa mitä sitä osaa ja mihin pystyy. Samalla kun muistaa sen, että huippu-urheilijaa minusta ei tule, niin hommassa voi säilyttää sen rennon fiiliksen. Rentoja hiihtokilometrejä!Hennahttps://www.blogger.com/profile/07267584596933521567noreply@blogger.com