Päälimmäisenä

mielessä harmistus, kun ei onnistunut minun "hiihtolomani" ollenkaan.
Turhan aikaisin ajattelin, että joululomalla vain hiihdän, enkä tee mittään muuta.
Jouluvalmisteluista kyllä tykkään, eikähän se joulu tule ilman viimehetken hirviää hössötystä. Yritin hössöttä parhaani mukaan, sain ihan pinnaakin kiriälle, kuinkas muuten.

Aattoperinteeseen meillä kuuluu yleensä hiihtely tai juoksentelu olosuhteista riippuen. Tämän joulun olosuhteet pistivät lenkkeilemään. Lähes joka päivä on lenkkeilty nastoilla tai ilman. Tapaninpäivän keli taisi olla livakkain, tiet sellaista sianselkää, ettei meinanneet nastatkaan purra.

En ole vielä menettänyt toivoani hiihdon suhteen, kai tässä jonkun lenkin ehtii tälle talvelle suksillakin heittää. Se murehduttaa jo valmiiksi, kun lukujärjestys näyttää nyt siltä, että perjantai-iltana tullaan kotona käymään  ja sunnuntai-iltapäivästä pittää olla kovasti takaisinpäin menossa. Siksi olisin niin halunnut kilometrejä hiukan talteen tällä piitkällä lomalla.
Mutta kun ei, niin ei.

Sivupalkista löytyy uusi juttu: matkalla muotoilijaksi näki päivänvalon eilen, siellä pohdiskelen tätä uutta elämänvaihetta. Kurkistelkaa.

 Juhlien aikaa ja herkuttelua yllinkyllin... motivoipa taas pitämään itsensä liikkeessä seuraavana vuonna :)