perjantai 31. toukokuuta 2019

Lepoviikko

Kolmella edellisviikolla tuli ajeltua kolmesataa kilometriä per viikko. Niinpä nyt olikin paikallaan hiukan kevennellä ja tällä viikolla olen käynyt lenkillä vain kerran. Eilen taisteltiin Pekan kanssa puuskaisessa tuulessa yli 50 kilometriä. Koulussa toukokuun viimeinen viikko on perinteisesti työntäyteinen ja senkin puolesta lepoviikko lenkkeilystä oli paikallaan. Myös säänhaltijat ovat viime päivinä olleet selkeästi sitä mieltä, että kuntoilijoiden kannattaa pysytellä sisätiloissa.

Toki tällekin viikolle 200 kilometriä ylittyy, kun sunnuntaina pyöräilemme joukkueen kanssa Kallaveden kierroksella Kuopiossa 150 km. Saanpa taas hyvää harjoittelua ryhmäajoon. Toivotaan kuivempaa, tyynempää ja lämpimämpää keliä kuin juuri nyt täällä Pohjois-Pohjanmaalla.

Hienoja uutisiakin on hyväntekeväisyyskampanjamme tiimoilta kuulunut. Koulujuoksussa koululaiset eri puolilla maata keräsivät Aamusäätiölle 164 019 euroa. Huikea potti! Nivalan yhdeksän koulun keräämä potti selvinnee ensi viikolla.

Joukkueemme sai myös ensimmäisen nivalalaisen tiimisponsorin, kun mainostoimisto AltAvanti lähti avustamaan joukkueemme matkaa. Tiimisponsoreiden tuella hankimme varusteita, ruokaa ja juomaa matkallamme.



Oman Sylva-keräykseni saldokin on noussut jo yli 1700 euroon. Vieläköhän tuo kasvaisi? 2000 euroa olisi komea tasasumma! Keräykseen voit osallistua  blogin vasemman reunan kuvalinkistä tai tästä

Kapteenimme antoi tavoitteeksemme pyöräillä toukokuussa 1000 kilometriä. Sekin tavoite täyttyi osaltani. Treenaus on hyvällä mallilla. Treenin kokonaistavoitteeksi asetettu 2500 kilometriä täyttyy juhannukseen mennessä ellei viime hetken sairastumisia tapahdu. 

Pikkuhiljaa olen suunnitellut ajoreittiäni Jyväskylään. Matkanihan alkaa kotipihalta 24.6. ja ensimmäinen etappi tullee olemaan yli 150 km päättyen Kannonkoskelle Piispalaan. Sieltä onkin sitten Jyväskylään tiistaina poljettavana vain reilu satanen. Hyviä yöpymispaikkoja voi toki ehdotella tai tarjota asuntoautoa vuokrattavaksi. Suunnitelmathan on tehty muuteltavaksi.

Joukkueemme reittiin kohti Pariisia pääse tutustumaan täällä.


Lopuksi kuukausiyhteenveto toukokuun liikkumisista. Varsin yksipuoleinen lajivalikoima.... Työmatkat olen kyllä useammin pyöräillyt, mutta ne ovat olleet osa pidempää maantiepyörälenkkiä.

Kuukausiyhteenveto huhtikuun liikkumisista: 
25 liikkumiskertaa, 43 tuntia 34 minuuttia, 1026,4 km, josta
spinningiä 1 kerta, 2 tuntia 27 minuuttia,
uintia 1 kertaa, 45 minuuttia, 1,5 km,
maantiepyöräilyä 21 kertaa, 38 tuntia 12 minuuttia, 1004,2 km
työmatkapyöräilyä 1 kerta, 42 minuuttia, 13,5 km
vaellusta 1 kerta, 1 tunti 27 minuuttia, 7,1 km
lepopäiviä 12

sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Pituuskasvua

ei enää viisikymppisellä tapahdu - kuin lenkkien osalta. Viikon pitkä lenkki on pikkuhiljaa pidentynyt kolmestakympistä kuuteenkympiin ja edelleen kahdeksaankymppiin. Tänään paukahti sitten satasen haamuraja rikki.

Myös työmatkani on kevään mittaan pidentynyt. Työpaikkaa en kyllä ole vaihtanut. Autolla kertyy edelleen työmatkoista kilometrejä mittariin 15-16, mutta pyörällä polkiessa yli viisikymmentä. Syynä ei tietystikään ole mittarivirhe, vaan reitinvalinta.

Kahdella viimeisimmällä viikolla pyöräilykilometrejä on kertynyt kumpaisellakin yli 300. Näyttää siltä, että tavoitteena oleva 2500 kilometriä ennen juhannusta toteutuu, jollei mitään odottamatonta tapahdu.


Perjantaina polkaisimme Pekan kanssa Haapavedelle kipuamaan näiden lakeuksien tiettävästi jyrkimmän päällysteteiden mäen, Kirkkomäen, ylös. Kevyesti (Kultaako aika muistot?) tuli huippu saavutettua istualtaan polkien. Lyhythän tuo mäki on, mutta jyrkkyyttä ihan kiitettävästi. 


Pyhäjoen toisella puolella oleva Ryyppymäki on pidempi, mutta toisaalta loivempi. Ei ihan kuitenkaan tuokaan reissu käynyt harjoittelusta Pariisin reissun neljänneksi viimeisenä päivänä (3.7.) poljettavaan Mur de Huyn legendaariseen nousuun. Ammattipyöräilyentusiastit tuntevat tuon mäen kevätklassikoista ja Tour de Francesta. 


Olkootpa tuo Kirkkomäki sitten vastedes tuota belgialaista isoserkkuaan ja haapavetista urheiluseuraa mukaillen Mur de Hau. Perjantailenkin tärkein anti olikin empiirisen tutkimuksen perstuntumalta tehty johtopäätös: Haapavedeltä on paljon hauskempi tulla pois kuin mennä sinne.  Oheisesta kaaviosta selvinnee syy.... 


Tänään olikin vuorossa kauden ensimmäinen satasen lenkki. Sää oli suosiollinen: +25 ja lähes tyyntä. Juuri näillä keleillä pyöräily on parhaimmillaan. Osaksi lenkkiä ujutin jo 39. kerran järjestetyn S-market Kuntoajon (nimi on toki vuosien varrella vaihtunut.) Polkaisin Aittoperän lenkin alkulämmittelyksi yksin ja sitten yhteislähdöllä kiertämään Kuntoajon pidempää reittiä. Alkumatkasta porukassa meinasi mennä hevosteluksi, mutta reilun kympin jälkeen järki palasi päähän ja matkavauhti tasaantui sopivaksi. Pekan kanssa "eksyimme" reitiltä Hyttisillalla Iivo Niskasen tavoin ja poikkesimme Ylivieskaan taukokahveille. Sieltä sitten Vähäkankaan kautta kierrellen keräiltiin minulle maaginen 100 kilometriä täyteen. Taas tuli huomattua, että peesissä on mukava ajella.


Ensi viikolla taitaa työkiireiden vuoksi tulla ainakin kaksi lepopäivää. Viikonlopulle on suunnitteilla pitkä ja yksinäinen pyöräretki. Palataanpa siihen myöhemmin.


tiistai 14. toukokuuta 2019

Tuhannen ja yhden kilometrin tarinoita

Äitienpäivänaaton lenkki päättyi pettymykseen kotikoneen ääressä yhteenvetoa tehdessä: tuhannen kilometrin rajapyykki jäi viitisen kilometriä vajaaksi. En sentään lähtenyt enää Kuoppalan risteykseen polkemaan tavoitteen täyttämiseksi.

Maanantaina Korpirannalla työmatkalla tuo maaginen rajapyykki sitten paukahti rikki. Pyöräilin koululle Järvikylän ja Aittoperän kautta. Kotimatkalla kiersin Autiorannalta Töllinperän ja Korpirannan kautta kotiin: työmatkaa kertyi yli 55 kilometriä.

Tätä kirjoitellessa palaudun vaihteeksi Kirsin käsittelystä eli  hieronnasta. Kirsin suureksi ihmeeksi takareiteni ei ollut perinteiseen tapaan viulunkielenä. Olen muuten salaa venytellyt viimeisen kuukauden aikana enemmän kuin vuosiin. Uusia kireyksiä sen sijaan löytyi: koskaan ei niskan ja kaulan lihakset ole olleet niin tiukkana kuin nyt. Osansa lienee ajoasennolla, mutta myös koleahkoilla ja tuulisilla keleillä. Nyt huilaillaan tämä ilta ja huominen. Sitten taas kilometrejä keräämään. Juhannukseen mennessä pitäisi vielä lähes 1500 kilometriä kertyä.

Juhannuksen jälkeen maanantaina 24.6. on aikomus startata kotipihalta kohti Pariisia. Jos suunnitelmani toteutuu, ajelen Reisjärven, Lestijärven ja Kinnulan kautta Kannonkoskelle, josta jatkan tiistaina Jyväskylään. Jyväskylästä starttaamme joukkueen kanssa keskiviikkona 26.6. (Jarkon päivänä!) kohti Helsinkiä.

Tähän Nivalasta starttaavaan prologiin minut innostivat kaikki ne lahjoittajat, jotka ovat Sylva-tililleni lahjoittaneet jo yli 1700 euroa, ja joukkuettamme tukevat pronssisponsorit, jotka olen saanut houkuteltua mukaan kampanjaamme:




     

Mukaan Sylva ry:tä ja Aamusäätiötä tukemaan ehtii vielä, niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin. Yksittäisiä lahjoituksia voi tehdä Sylva-tililleni (oma.sylva.fi/1009) ja yritykset voivat lähteä vielä hopea-, pronssi- tai tiimisponsoreiksi. Tervetuloa mukaan! 


Toukokuun alussa Nivalasta osallistui yhdeksän alakoulua noin 900 oppilaan voimalla Team Rynkeby - God Morgon Koulujuoksuun, jonka avulla kerätään varoja Aamusäätiölle syöpätutkimuksen rahoittamiseksi. Oppilaat juoksivat tunnin aikana yhteensä lähes 2700 kilometriä. Lopullinen lahjoitussumma, jonka oppilaat juoksullaan sponsoreiltaan keräsivät, selviää toukokuun lopulla. Lahjoittajilla on aikaa maksaa sponsorointisummansa toukokuun 24. päivään saakka.

On ollut hienoa valmistautua kesän koitokseen, kun mukanaeläjiä ja hankkeesta kiinnostuineita tulee päivittäin vastaan.

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Pyöräilijän vappu


rakentuu tietysti lenkkien ympärille.
kuva: Jyrki Mustonen
Vapunaattona työpäivän jälkeen läksin Pekan kanssa ajeleskelemaan tutun Autiorannan lenkin järven pohjoispuolella edestakaisin ajaen: vajaa kaksi ja puoli tuntia ja vajaa kuusikymppiä. Kaunis auringonpaisteinen ilma meinasi tehdä sisätyöläiselle tepposet. Olin jo lähdössä sortseilla, t-paidalla ja irtohihoilla, kun Venla varoitteli kylmästä ja navakasta tuulesta. Onneksi otin neuvosta vaarin ja pukeuduin asianmukaisesti. Aattolenkin jälkeen kotona odottikin valmiiksi lämmitetty pihasauna. Kiukaalla paistetut makkarat maistuivat lenkin ja saunan pehmittämälle pyöräilijälle mainiosti. Pari lasia proseccoa kruunasi vappuaaton. Pekan sanoin: "Kyllä pyöräilijän elämä on mukavaa." Eipä tarvinnut kummemmin vapunaattoa juhlia, alkuillasta jo peti kutsui väsynyttä kuntoilijaa.

Vappuaamunakin tietysti piti lähteä kampea kiertämään. Kävin kipuamassa Eemelinmäkeä ylösalas: kolme kertaa Pyssymäen liittymästä mäen toiselle puolelle Patakorpeen ja takaisin, bonuksena yksi nousu pidempää ja jyrkempää itäpuolta ylös pätkän matkaa. Nousut ajoin penkiltä ja isommalla eturattaalla. Hiukan hapotti, vaan jospa vähän jerkkua reisiin kertyisi Belgian ja Ranskan ylämäkiä varten. Eihän tämä meidän mäkemme kovinkaan kummoinen ole, mutta tuolla tapaa edestakaisin hinkaten saa edes hiukan nousutreeniä. Lopuksi tein pienen sakkolenkin Järvikylän koululle aloittaen pyöräilykampanjan laatikkoleikin omalta osaltani. Näin sain puoleentoista tuntiin yli 37 kilometriä matkaa yli 25 km/h keskinopeudella ja nousumetrejäkin 240.


Loppuviikon sääennuste näyttää pyöräilyn osalta lohduttomalta. Perjantaille lupaillaan jopa 20-30 senttiä lunta. Täytynee keksiä korvaavia treenimuotoja. Koulujuoksuakaan ei taida sää ainakaan täällä Pohjanmaalla suosia. Meidän koulun osalta teimmekin jo varasuunnitelmia.

Viime viikonloppuna pääsimme lähes koko Team Rynkeby-God Morgon  Jyväskylä-Kuopio -joukkueen kanssa opettelemaan ryhmäajoa viikonloppuleirillä Siilinjärven maisemissa. Oli hienoa nähdä pitkän talven jälkeen joukkuekavereita ja kuulla itse kunkin edistyneen ja treenanneen motivoituneesti. Yhteislenkitkin sujuivat varsin mainiosti. Hieman meillä ensikertalaisilla ainakin on vielä hiomista merkkien näytössä ja vetovuorossa toimimisessa. Kapteenisto kuitenkin vaikutti varsin tyytyväiseltä nopeaan kehittymiseemme. Jospa viimeistään Pariisin porteilla yhteistyömme sujuu jo täysin kitkattomasti.  

Ryhmäajoamme pääset seuraaman tästä videosta: Joukkueen toinen yhteislenkki. Dronekuvauksesta vastaa Jyrki Mustonen. 

Viikonlopun aikana kävimme myös läpi pyörän puhdistuksen ja huollon niksejä sekä saimme monenmoista infoa tulevasta reitistämmekin. Ja siellähän se Mur de Huykin meitä odottelee matkan varrella.

kuva: Jyrki Mustonen
Siilinjärven-viikonlopun jälkeen jätinkin keltaisen kaunottareni Puijon Pyöräpisteeseen "500 kilometrin määräaikaishuoltoon". Pyörä on kyllä toiminut moitteettomasti, mutta vaihteistoa ja jarruja pitänee tässä vaiheessa uuden karheasta menopelistä hiukan säädellä. Etuvaihtaja alkoikin hieman epävarmasti toimimaan. Ammattilaisen diagnoosi oli löystynyt vaihdevaijeri: normaalia uusille pyörille. Stemmin eli ohjainkannattimen vaihdatin myös lyhyempään. Pääsen näin lähemmäksi vanhan pyöräni ajoasentoa eikä tarvitse tarpeettomasti kurotella eteen. Nyt vaan toivotaan ripeää toimintaa myös Postilta: toivottavasti Kusti polkee vauhdikkaasti Kuopiosta Nivalaan, että pääsen taas ajamaan keltaisella Bianchillani.

Tämän viikon lenkit olenkin siis ajellut vanhalla uskollisella valkoisella Bianchillani. Hyvin rullaa tämäkin ratsu edelleen. Pienemmästä runkokoosta johtuen ajoasento on toki hieman erilainen ja sen kyllä ajaessa huomaa. Tästä muuten tulee lähiviikkoina myyntiin kelpo kuntoilupeli jollekulle.


Iso asia huhtikuussa on meilla kotosalla ollut myös Päivikin yrityksen, Studio Luovinnon, toiminnan käynnistyminen. Avajaispäivää vietettiin noin viikko sitten ja vapunaattona Päivikki piti ensimmäisiä työpajoja Ylivieskassa. Käypä tutustumassa Studio Luovinnon sivuihin tästä. 
Facebookissakin on 5.5. saakka käynnissä arvonta sivuston tykkääjille ja jakajille.


Treenaaminen on sujunut huhtikuun aikana mukavasti. Hieronnan myötä myös lepopäiviä maltoin pitää aiempaa enemmän, eikä se ainakaan huonoa tee kunnolle. Levon kertymisessä myös SM-liigan playoffit ja Kärppien menestys ovat auttaneet kivasti: pelipäivänä ei meinaa lenkille ehtiä. Työmatkapyöräilyä pitäisi edelleen saada lisättyä. Sitä kautta saisi myös maantiepyöräilykilometrejä kasvatettua helposti, kun taittaisi matkat Bianchilla eikä menisi töihin suorinta tietä. Nyt työmatkapyöräilyksi merkityt kilometrit on taitettu maastopyörällä lyhintä reittiä pitkin ja kevyenliikenteenväylillä. Kapteeniston antaman tavoitteen mukaan huhtikuun lopussa piti olla kasassa 500 km maantieajoa, joten aikataulussa ollaan. Toukokuussa pitäisikin ahertaan ainakin tonnin verran.

Kuukausiyhteenveto huhtikuun liikkumisista: 
27 liikkumiskertaa, 36 tuntia 46 minuuttia, 695,70 km, josta
jääkiekkotuomarointia 2 kertaa, 2 tuntia 30 minuuttia,
spinningiä 4 kertaa, 3 tuntia 20 minuuttia,
uintia 2 kertaa, 2 tuntia, 4,1 km,
maantiepyöräilyä 14 kerta, 26 tuntia 20 minuuttia, 646,3 km
työmatkapyöräilyä 2 kerta, 1 tunti 24 minuuttia, 28,2 km
maastopyöräilyä  1 kerta, 1 tunti 14 minuuttia, 17,1 km
lepopäiviä 9