tiistai 27. marraskuuta 2018

Määräaikaishuolto







pitää kropan kunnossa. Välillä on hyvä antaa lihaksisto ammattilaisen käsiteltäväksi. Kolotukset ja jännitykset kaikkoavat! Hieronta, pari lepopäivää ja menoksi. Treeni sujuu taas hiukan helpommin. Kunpa aina huollon tärkeyden muistaisi!


Tänään rankan työpäivän päätteeksi sain kellahtaa hierontapöydälle. Vakiohierojistani toinen, Kirsi tuntee kroppani kolotuskohdat jo mainiosti. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan olen Kirsin asiakkaana suhteellisen säännöllisesti käynyt.


Tänään hierontapöydälle kivutessani ehdin jo lausumaan, ettei tänään ole mitään jännityksiä tai kolotuksia kropassa. Kummastipa niitä kuitenkin löytyi. Kaksituntinen hoitokerta ei ollut pelkkää mummon siliää tai nautiskelua, vaan välillä piti irvistää ja purra hammasta, taisipa jokunen voimasanakin mielessä vilahtaa. Lopulta kuitenkin kiristykset hellittivät.

Nyt ilta lepäillään  ja varmaan vielä huominenkin. Torstaina kuitenkin Flowfitin spinningtunti odottaa.

Toinen vakiohierojani Yläkerran Korjaamon Antti on uudempi tuttavuus hierontarintamalla minulle. Anttikaan ei kuulu maamme helläkätisimpiin hierojiin, mutta apu on löytynyt Antinkin kynsistä joka kerta. Reilu vuosi sitten vaivanneen polvikipuni Antti hoiteli kolmella-neljällä käyntikerralla kuntoon. Kuten Antti jo hoitojaksoa aloitellessamme sanoi, vika löytyi alle metrin päästä kipukohdasta: lantio vinossa ja keskivartalolihakset huonossa kunnossa. Juoksuasento oli tästä syystä valahtanut alas ja kiristellyt reisilihaksia ja lonkan koukistajia niin, että polvi kipeytyi, Kyllä näiltä "poppamiehilta ja -naisilta" rautaisia neuvoja saa, kun malttaa kuunnella. Ja ottaa opikseen.

Onpa tässä hitusen treenailtukin. Sisäpyöräilyä, höntsäkiekkoa, spinningiä, kiekkotuomarointia ja kävelyä, niistä on mennyt treeniviikko tehty.

Perjantaina kävin kehokoostumusmittauksessa, jonka tulos alla kuvallisessa muodossa. Lihasta sais hankkia.





sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Ollako vai eikö olla?

tuumi Tanskan prinssi Shakespearen mukaan. Sunnuntaiaamuna olin itsekin lähes elämää suuremman kysymyksen äärellä. Kävelylenkille vai kiekkohöntsyihin?



Järki voitti: kävelylenkille. Lauantaina olin luistimilla kolme ja puoli tuntia, joten viikonlopun jäähalliannos oli täynnä.  Lisäksi höntsypeleisskin syke tuppaa nousemaan liki maksimilukemiin heikkokuntoisellakin. Huilitauoista huolimatta pelailu ei oikein käy pk-kuntoilusta.



Outo valoilmiö, aurinko ja nollakeli loivat loistavat puitteet parisuhdekävelylle Kiekon ja Niskakankaan maisemissa, Kalajokilaakson kulttuurimaisemaa parhaimmillaan.







Reipasta reilun yhdeksän minuutin kilometrivauhtia puolitoista tuntia yksissä tuumin. Yhteislenkin päälle tein vielä puolen tunnin sakkoringin, joten lenkille tuli mittaan hitusen vajaa kaksi tuntia (1.56.28) ja reilu kaksitoista kilometriä (12,58 km). Sykemittari kehtaa väittää moista palauttavaksi lenkiksi. Höpsis...
Sakkoringin ja suihkun jälkeen olikin mukava istahtaa valmiiksi katettuun lounaspöytään.


On tänä viikonloppuna reuhkastu kotosallakin. Sauna, työhuone ja kodinhoitohuone on purettu. Pääsevät remonttimiehet huomisaamuna suoraan laaattojen irrotushommiin. Teineille ankara koittaa herätys, kun ilmavasarat alkavat  seitsemän jälkeen paukuttaa.



Sohvallakin ehdin hetken loikoilla somemaailmassa surffaillen. Monta hyvää kirjoitusta osui tänään silmiin. Kari Uusikylän ja Kai-Ari Lundellin opettajuuden, opettajan valinnanvapauden ja perinteisen opetuksen puolustuspuheenvuorot osuivat napakymppiin.

MUTTA ERITYISESTI  
liikutti ja herätti ajatuksia. 

Upea puheenvuoro siitä, kuinka hyvin meillä Suomessa asiat ovat. Verovaroin tuotettavasta laadukkaasta hoidosta huolimatta lapsen syöpädiagnoosi, raskaat hoidot ja epävarmuus tulevasta ovat koko perheelle suuri elämänmuutos.

Team Rynkeby - God Morgonin toinen lahjoituskohde Sylva ry työskentelee juuri näiden perheiden tukena. Sinäkin voit auttaa Sylva ry:tä auttamaan näitä perheitä. Voit tehdä lahjoituksen tästä tai blogin vasemman laidan kuvakkeesta. Muistathan, että Team Rynkeby - God Morgonin kautta tehdyt lahjoitukset menevät lyhentämättöminä kohteeseen.

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Liike on lääke

kaamosmasennukseenkin!

Viime viikko meni flunssaa parannellen ja treenaaminen jäi taka-alalle. Takavuosien flunssakierteiden ja vaimon ohjauksesta viisastuneena yritin nyt malttaa levähdellä ja toipua, vain pari kevyttä kävelylenkkiä koko viikolla.

Kummasti vaan vetään mielen matalaksi, kun ei pääse liikkumaan ja jatkuva pimeys painaa päälle. Aamulla töihin lähtiessä on hämärää ja illalla töistä tullessa on hämärää.

Tällä viikolla, kun on taas pääsyt liikeelle, mielialakin on paljon virkeämpi. Vaikeinta on saada lähdettyä lenkille keskelle pimeyttä, mutta aina kotiin palatessa fiilis on parempi kuin pimeyteen lähtiessä. Aina tarvi edes ulos lähteä. Eilen vedin pyöräilyvermeet päälle ja kiipesin yläkerrassa Bianchin satulaan ja poljin treenivastuksella toista tontia. Treeniseurana oli kenraali Pinochet: kuuntelin näet Areenasta pyöräilykaverini Pekan suosituksesta 12 diktaattoria -sarjaa. Monenlaista kouhoa on maan päällä asustanut! Viimeinen reilu vartti lenkistä sujui kepeämmissä merkeissä Spotifyn parissa.

Kotona puuhaa riittää muutenkin. Ensi viikolla alkaa remontti alakerran toisessa päädyssä: sauna, kylppäri, kodinhoitotilat ja Päivikin työhuone kokevat perusteellisen uudistuksen 20 vuoden käytön jälkeen.

Rynkeby-kampanja on mielessä tietysti päivittäin. Sponsoreita ja tukijoita pitäisi hankkia. Siinä hommassa en todellakaan ole omimmillani. Kontakteja on yrityksiin otettu, mutta laihahko on tulos toistaiseksi ollut. Viitalan Mika onneksi antoi myönteisen vastauksen ja Edux-ovet lähti joukkueemme pronssisponsoriksi.



www.edux.fi


Avasin viikonloppuna keräystilin Sylva Ry:lle, jossa kuka tahansa voi käydä tekemässä lahjoituksen. Tässäpä oiva kohde vaikka joulukorttirahoille - jokainen lahjoitettu euro menee lyhentämättömänä syöpään sairastuneiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä tukemiseen. Kiitos lahjoittajille!