Syysloman alku vilahti pihatöitä tehdessä ja kuntoa kohotellen. Viikonloppuna oli ohjelmassa pk-kuntoilua sauvakävellen ja tuomarihommia kaukalossa paiskien hiukan vajaa viisi tuntia.
Maanataiaamuna olikin upea päivä rapsutella pihaa talvikuntoon. Samalla tyhjentelimme varastosta taas kerran kärryllisen tavaraa hyötyjäteasemalle kyydittäväksi. Maanantaina punttisalilla velttoilua, jostain syystä treeni ei oikein maistunut. Tiistaina olikin vuorossa Flowfitin iisispinni. Tosi iisiä! Reidet tykkäsivät.
Keskiviikkoaamuna iskikin sitten päälle lomatauti. Nokka vuoti valtoimenaan. Onneksi vaimoni on melkoinen noitatohtori ja kaapista löytyy rohtoa jos minkälaista. Rohdoilla tauti saatiin yllättävän nopeasti hallintaan. Vuotava nokka ei estänyt kuitenkaan starttaamasta kohti Rovaniemeä. Molemmat teinitkin saatiin tällä kertaa mukaan. Päivä toki vietettiin Oulussa shoppailen ja Kärppä-matsi katsoen. Oulusta löytyi majapaikaksi uusi miellyttävä tuttavuus Pikisaari Guesthouse. Suosittelen!
Torstaina matka jatjui Lapin pääkaupunkiin aikuisia lapsia tervehtimään. Teinit pääsivät isoveljelle yöksi ja aikuiset Arctic Light hotelliin. Varaamamme huoneet olivatkin loppu, mutta tilalle saimme ylemmän hintaluokan huoneen. En valittanut asiasta!
Ilta meni elokuvissa. Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja oli oikeasti hyvä elokuva, kosketteli monenlaisia tuntoja.
Perjantaina retkeilimme koko perheen voimin. Ajelimme napapiirin pohjoispuolelle Vikaan. Ystävyyden siltaa pitkin ylitimme Vikakönkään ja kävelimme Vaatunkivaaran hipulle. Lintutornista avautui mukavat näköalat.
Paluumatkalla kohti Vikaköngästä oli mukava pysähtyä laavulle paistelemaan makkaraa ja nautiskelemaan retkieväistä. Retken päälle vielä kaupungilla kiertelyä ja yhteinen meksikolaisateria perheen kanssa. Nyt saatiin töistään vapautunut miniäkin mukaan.
Edessä oli vielä pitkä ajomatka kohti talvista ja lumista Nivalaa.
Lauantai vietettiin kotona matkaväsymyksestä räkätaudin rippeistä toipuen. Sunnuntaina pääsinkin taas liikeelle: tunteroinen sauvakävelyä ja kakkosdivaripelin tuomarointi.
Mukava lomaviikko, jonka aikana liikkuminen jäi vähäiseksi, mutta nuha tuli onneksi selätettyä ja pihakin saatiin talvikuntoon ennen ensilumia.
Arkeen palaaminen loman jälkeen sujui hyvin ja maanantai-iltana aloitin uuden kuntoilumuodon. Virittelin Bianchini yläkerran aulaan ja kiinnittelin pyöräilyvastukseen. Tunnin ähkin ja hikoilin pyöräillen, matkaa eikertnyt, mutta aika monta kierrosta kampi kiersi. Aikakin kului mukavasti Yke Areenasta vanhaa Lindgren & Sihvosta kuunnellen.
PS. Torstain Nivala-lehti kannattaa lukea huolellisesti. : )
tiistai 30. lokakuuta 2018
keskiviikko 17. lokakuuta 2018
1054 PORRASTA
odotti Tahkovuoren rinteillä viikonloppuna ensimmäiselle leirille kokoontunutta Team Rynkeby - God Morgon Jyväskylä-Kuopio -joukkuetta. Pitkä on matka vielä Pariisiinkin, mutta viikonloppu toi mukavasti eväitä matkareppuun.
Sumuinen ja kalseankylmä lauantai kului leppoisan tutustelun, sponsorihankinnan haasteiden ja kävelylenkin parissa. Lenkillä me keltanokat ihastelimme veteraanien keltaisia treeniasuja. Iltasella toki mekin pääsimme fiilistelemään Rynkeby-asuissa, kun asusovittelun aika tuli. Keltainen pukee hienosti koko joukkoa.
Sumuinen ja kalseankylmä lauantai kului leppoisan tutustelun, sponsorihankinnan haasteiden ja kävelylenkin parissa. Lenkillä me keltanokat ihastelimme veteraanien keltaisia treeniasuja. Iltasella toki mekin pääsimme fiilistelemään Rynkeby-asuissa, kun asusovittelun aika tuli. Keltainen pukee hienosti koko joukkoa.
Sunnuntai valkeni aurinkoisena ja lähes kesäisen lämpöisenä. Viikonlopun odotettu ja pelättykin koitos oli edessä. Suomen pisimmät treeniportaat - 1054 askelmaa hiihtohissin ala-asemalta Tahkovuoren huipulle.
Pientä poltetta reisissä ja pistoksia pohkeissa, hikikarpaloita otsalla ja happikin kortilla Tahkovuori kuitenkin huiputettiin - ja huipulla tuuli. Tuulta uhmaten kuitenkin koko joukkue ryhmittyi joukkuekuvaan, tuloksena edustava potretti upeissa savolaismaisemissa.
kuva: Jyrki Mustonen |
Alaspäin meno sujui kiipeämistä jouhevammin kevyesti hölkäten - ajoittain oikutteleva polvenikaan ei tällä kertaa liikunnan riemua ja vauhdin hurmaa himmentänyt. Kuvaussession väliin jättäneet kotijoukot, Päivikki ja Viivi, tulivat puolivälin tienoilla vastaan matkalla ylös, jo toista kertaa.
Lyhyt kuvaussessio vielä alhaalla ja vapaaehtoiset uudelleen ylös. Olipas hapokasta, vaan ylös pääsin. Olisipa portaat Pyssymäessäkin, lyhyemmätkin kelpaisi.
Suihkun jälkeen otettiin pelaajakorttikuvat, joita julkaistaan talven mittaan. Lounaan jälkeen reilu tunti tiukkaa ravitsemusasiaa Jaakko Mursun (moninkertainen Pyssymäen maastopyöräkisojen kävijä) johdolla. Pitkänmatkalaisia houkutteli luennon jälkeen jo kotimatka ja suppilovahverometsät niin, että valmennusluento jäi tällä kertaa välistä. Luentomateriaalia odotellaan. Suppilovahverometsikössäkin oli joku jo käynyt, laihaksi jäi saalis sieltä.
Nyt on aika aloittaa kunnon treeni. Portaita kohti Pariisia on kivuttavana vielä melkoinen määrä. Kunnonkohotuksen lisäksi iso urakka on myös sponsori- ja lahjoitushankinta. Koko urakan tärkein päämäärähän on kuitenkin varojen kerääminen Sylva ry:lle ja Aamu säätiölle syöpäsairaiden lasten auttamiseksi. Olethan sinäkin mukana!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)