Tuhannen ja yhden kilometrin tarinoita

Äitienpäivänaaton lenkki päättyi pettymykseen kotikoneen ääressä yhteenvetoa tehdessä: tuhannen kilometrin rajapyykki jäi viitisen kilometriä vajaaksi. En sentään lähtenyt enää Kuoppalan risteykseen polkemaan tavoitteen täyttämiseksi.

Maanantaina Korpirannalla työmatkalla tuo maaginen rajapyykki sitten paukahti rikki. Pyöräilin koululle Järvikylän ja Aittoperän kautta. Kotimatkalla kiersin Autiorannalta Töllinperän ja Korpirannan kautta kotiin: työmatkaa kertyi yli 55 kilometriä.

Tätä kirjoitellessa palaudun vaihteeksi Kirsin käsittelystä eli  hieronnasta. Kirsin suureksi ihmeeksi takareiteni ei ollut perinteiseen tapaan viulunkielenä. Olen muuten salaa venytellyt viimeisen kuukauden aikana enemmän kuin vuosiin. Uusia kireyksiä sen sijaan löytyi: koskaan ei niskan ja kaulan lihakset ole olleet niin tiukkana kuin nyt. Osansa lienee ajoasennolla, mutta myös koleahkoilla ja tuulisilla keleillä. Nyt huilaillaan tämä ilta ja huominen. Sitten taas kilometrejä keräämään. Juhannukseen mennessä pitäisi vielä lähes 1500 kilometriä kertyä.

Juhannuksen jälkeen maanantaina 24.6. on aikomus startata kotipihalta kohti Pariisia. Jos suunnitelmani toteutuu, ajelen Reisjärven, Lestijärven ja Kinnulan kautta Kannonkoskelle, josta jatkan tiistaina Jyväskylään. Jyväskylästä starttaamme joukkueen kanssa keskiviikkona 26.6. (Jarkon päivänä!) kohti Helsinkiä.

Tähän Nivalasta starttaavaan prologiin minut innostivat kaikki ne lahjoittajat, jotka ovat Sylva-tililleni lahjoittaneet jo yli 1700 euroa, ja joukkuettamme tukevat pronssisponsorit, jotka olen saanut houkuteltua mukaan kampanjaamme:

     

Mukaan Sylva ry:tä ja Aamusäätiötä tukemaan ehtii vielä, niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin. Yksittäisiä lahjoituksia voi tehdä Sylva-tililleni (oma.sylva.fi/1009) ja yritykset voivat lähteä vielä hopea-, pronssi- tai tiimisponsoreiksi. Tervetuloa mukaan! 

Toukokuun alussa Nivalasta osallistui yhdeksän alakoulua noin 900 oppilaan voimalla Team Rynkeby - God Morgon Koulujuoksuun, jonka avulla kerätään varoja Aamusäätiölle syöpätutkimuksen rahoittamiseksi. Oppilaat juoksivat tunnin aikana yhteensä lähes 2700 kilometriä. Lopullinen lahjoitussumma, jonka oppilaat juoksullaan sponsoreiltaan keräsivät, selviää toukokuun lopulla. Lahjoittajilla on aikaa maksaa sponsorointisummansa toukokuun 24. päivään saakka.

On ollut hienoa valmistautua kesän koitokseen, kun mukanaeläjiä ja hankkeesta kiinnostuineita tulee päivittäin vastaan.

Selkäviikkojen helmihetkiä

Viikko sitten vierailin Kuopiossa Liigan ja Sylva ry:n yhteisen #erätauko-kampanjan merkeissä. Olimme joukkuekavereiden ja paikallisen syöpäyhdistyksen kanssa lipaskerääjinä KalPa-Ilves -ottelussa. Kansan käsi oli karttuisa ja kannustavia kommentteja hienosta keräyskohteesta ja mahtavasta pyöräilykampanjasta satoi sieltä ja täältä. Mukava oli nähdä joukkuekavereitani Jukkaa, Jukkaa ja Pekkaa, mutta perjantai-illan kohokohta oli kuitenkin keräyskierros Niiralan montun aitioissa ja Hannu Kapaselta saamamme lämmin vastaanotto ja erittäin suopea suhtautuminen keräykseen.

Koko reissun huippukohta oli kuitenkin ensitreffit uuden pyöräni kanssa.

Puijon Pyöräpisteen pojat olivat tämän kaunottaren koonneet minulle valmiiksi, ja sain sen lauantaina mukaani Nivalaan.

Nyt odotellaan malttamattomana kevättä, teiden sulamista ja ensimmäisiä lenkkejä. Mahtuipa viikonloppuun myös helsinkiläisnuorison vierailu maaseudulle. Pihasauna lämpeni ja Bianchia ihailtiin.

Myös viime perjantai oli hieno päivä: esikoinen tuli käymään kotona ja toi tullessaan painotuoreen kasvatustieteen gradunsa: poika on viittä vaille kasvatustieteen maisteri ja luokanopettaja. Vielä on tuoreessa muistissa sekin ilon ja onnen päivä vajaan viiden vuoden takaa kun posti toi Lapin yliopistolta kirjeen, jossa ilmoitettiin opiskelupaikan saamisesta. 

Perjantaina myös kuopuksemme tanssi Wanhojen tanssit lukiolla. Hienoa oli katsoa oman tyttären ja muiden nuorten rentoa ja hyväntuulista tanssia ilman turhaa jännitystä ja pönötystä. Kovan työn ovat nuoret ja heidän opettajansa tehneet, ja aherrus purkautui upeana ja iloisena tanssina. Meinasi isänkin mieli herkistyä - nyt ovat kaikki lapsemme tanssinsa lukion Wanhoina pyörähdelleet.

Liikuntaa helmikuun alkupuoliskolla on kertynyt maltilliset 17 tuntia. Lajeina hiihtoa, luistelua kiekkotuomaroinnin merkeissä, spinningiä ja uintia. Hiihto on ollut keleistä johtuen pääosin perinteistä, mutta pari luisteluhiihtolenkkiäkin olen päässyt tekemään. Lepopäiviä on kerytnyt jo viisi, joista neljä neljä kahdessa kahden päivän jaksossa hieronnan ja edellä mainitun Kuopion-reissun vuoksi. Pikkuhiljaa pitäisi ruveta treenien kestoa venyttämään yli kahteen tuntiin, jopa kolmeen. Maaliskuun alun spinningmaratonista on hyvä aloittaa. Itselleni olen myös luvannut aloittaa taas työmatkapyöräilyn hiihtoloman jälkeen.

Keräystavoitekin on täyttymässä. Vielä kuitenkin tarvitaan lahjoituksia. Tavoitteesta puuttuu 105 euroa. Myös varmistuneita yrityssponsoreitakin puuttuu vielä pari, mutta pikkuhiljaa pitää totutella ajatukseen, että Pariisin-matkani alkaa Nivalasta. 

Kiitos kaikille jo Sylva-tiliäni kartuttaneille! 

Kotona alkaa taas myllerrys. Ensi viikolla Raksatekin pojat taas pistävät hyrskyn myrskyn ja remppaavat alakerrassamme olohuoneen, vierashuoneen ja keittiön. Kuvia remontista pääset seuraamaan varmasti blogissani, mutta myös Päivikin ylläpitämällä Villenranta Instagram-tilillä.

Määräaikaishuolto

pitää kropan kunnossa. Välillä on hyvä antaa lihaksisto ammattilaisen käsiteltäväksi. Kolotukset ja jännitykset kaikkoavat! Hieronta, pari lepopäivää ja menoksi. Treeni sujuu taas hiukan helpommin. Kunpa aina huollon tärkeyden muistaisi!

Tänään rankan työpäivän päätteeksi sain kellahtaa hierontapöydälle. Vakiohierojistani toinen, Kirsi tuntee kroppani kolotuskohdat jo mainiosti. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan olen Kirsin asiakkaana suhteellisen säännöllisesti käynyt.

Tänään hierontapöydälle kivutessani ehdin jo lausumaan, ettei tänään ole mitään jännityksiä tai kolotuksia kropassa. Kummastipa niitä kuitenkin löytyi. Kaksituntinen hoitokerta ei ollut pelkkää mummon siliää tai nautiskelua, vaan välillä piti irvistää ja purra hammasta, taisipa jokunen voimasanakin mielessä vilahtaa. Lopulta kuitenkin kiristykset hellittivät.

Nyt ilta lepäillään  ja varmaan vielä huominenkin. Torstaina kuitenkin Flowfitin spinningtunti odottaa.

Toinen vakiohierojani Yläkerran Korjaamon Antti on uudempi tuttavuus hierontarintamalla minulle. Anttikaan ei kuulu maamme helläkätisimpiin hierojiin, mutta apu on löytynyt Antinkin kynsistä joka kerta. Reilu vuosi sitten vaivanneen polvikipuni Antti hoiteli kolmella-neljällä käyntikerralla kuntoon. Kuten Antti jo hoitojaksoa aloitellessamme sanoi, vika löytyi alle metrin päästä kipukohdasta: lantio vinossa ja keskivartalolihakset huonossa kunnossa. Juoksuasento oli tästä syystä valahtanut alas ja kiristellyt reisilihaksia ja lonkan koukistajia niin, että polvi kipeytyi, Kyllä näiltä "poppamiehilta ja -naisilta" rautaisia neuvoja saa, kun malttaa kuunnella. Ja ottaa opikseen.

Onpa tässä hitusen treenailtukin. Sisäpyöräilyä, höntsäkiekkoa, spinningiä, kiekkotuomarointia ja kävelyä, niistä on mennyt treeniviikko tehty.

Perjantaina kävin kehokoostumusmittauksessa, jonka tulos alla kuvallisessa muodossa. Lihasta sais hankkia.