Pakkaspäivinä

viimeviikolla tuli hiihdeltyä  pertsaa.
Keskiviikkona Netan fischerit vei niin hyvää kyytiä, että keikahdin pyrstölleni. Kymppi noin 50 minuuttiin. Perjantaina kovemmassa pakkasessa ei luisto pelannut yhtä hyvin, mutta hien sai irti 20 asteen pakkasessakin.
Lauantaina läksin ensimmäistä kertaa tuppuroimaan Rimpinevan suuntaan kotopihasta. Harmitti hiukan kun pääsin vasta kolmen aikaan lähtemään ja arvelin, etten ehdi Rimpinevan lenkkiä kiertää ennen pimeää. No hyvä olikin, etten ehtinyt tämän takia:

Tuskainen oli tulomatka Pyssymäestä kotiin tällä jalalla. En oikein ymmärrä, että nuo fischerin monot ovat olleet mulla nyt kaks talvea ja aina vaan tulee hankaumia... Tarttis tehrä jotain, mutta mitä?
21 km tuli kuitenkin matkaa mittariin.
Tänään hain rakkolaastaria ja ajattelin, että kyllä se siitä kipu lähtee. Eikä mitä; kympin kesti kiertää Hiitolassa, laastari oli hankautunut pois paikaltaan ja nyt se on mukavan näköinen tuo koipi. Kipuun ei auttanut laastari ja haavasta valuu visva. Rauhoittaisikohan merisuolakylpy?
Juu, oli aikomus rikkoa 500 km tänä viikonloppuna, mutta aikomukseksi jäi. Ei alkanut onnellisten tähtien alla tämä käärmeen vuosikaan. Mikä himskatti tässä nyt mättää.