Tutkittiin, kuvattiin, käänneltiin ja väänneltiin.
Jalkani korkea kaariholvi on kuulemma sellainen tekijä, joka altistaa plantaarifaskiitille. Myös moni muut tekijä, kuten lantion vinouma, jota fysioterapeutti haluaisi hoitaa. Juttelimme lantiosta ja pohdiskelimme noita neljää synnytystä, jotka ilmeisesti ovat jättäneet jälkensä. Synnytykset kun ovat ensimmäistä lukuunottamatta olleet kaikki ns. syöksysynnytyksiä... (Älkää lukeko jos kauhistuttaa tai kainostuttaa. Haluan nämä asiat muistiin) Lantion vinouma on aina ollut tiedossa, mutta syy hämärän peitossa. Siksi on nyt ollut mukava jutella sellaisen hyvin asiaa pohtivan fysioterapeutin kanssa!
Pohjallisen teettäminen jätetään elokuun puolelle ja nyt olen tosiaan juoksematta... ollut, hups, melkein kolme viikkoa!
SunLahti-loppunäytös, täältä tullaan |
Jalan vointi on tällä hetkellä hyvä.
Kamalan koville jouduin ylioppilasjuhlarutistuksessa ja Sunlahti-työleirillä ;) vielä kun kotiin palattua yksi talon tyhjennysrulianssi, niin loppuviikko on mennyt aivan haihatellessa.
Mutta kun on ollut ihan poikki, niin on ollut helppoa laistaa kaikesta liikkumisesta ja antaa itselle lupa laiskotteluun. Tähän varmasti voisi vaikka tottua ;) Sohvaperunaelämää... ou-jee!
Kova rutistus tämä SunLahti oli meidän voimistelijoillekkin. Aamuvarhaisella treeneihin ja iltamyöhäisellä vasta nukkumaan. Kotona ollaan nukuttu pois univelkoja.
Vaikka sanonkin, että kova "työleiri"... Niin silti mielessä siintää jo Gymnaestrada.
Katsotaan onko neitosilla sisua jatkaa sinne asti. Toivottavasti! Mukava on ollut telkkarista omia esityksiä ihailla. Vilja pääsi lähikuviin useaan otteeseen ja Viivikin lähikuvissa vilahti.
Vähän tuli sellainen olo, että voisi olla itsekkin esityksissä mukana... Taisin olla viimeksi suurkisoissa esiintymässä vuonna 80...
Äidin tytär- katsokaapa Viljan jalkojen asentoa (toinen vasemmalta) |
Nivala huudettiin avajaiskulkueessa maailiman kartalle... ja kummasti jäimme yleisölle mieleen ;)
Seuraava projekti on huljutella plantaarifaskiitit välimeren aaltoihin. Jo on kumma jos vielä sen jälkeen joku asia stressaa.
Hyvä suunta. Asiat selviävät. Tasapaino löytyy. Vointi paranee. Paljon positiivista reppuun. Hyvä, Päivikki!
VastaaPoistaNyt on positiivista repussa niin palijo, että huhhelis huikkaa!
PoistaVautsi, ku oot laitttanu hyvän kuvan tuohon sivujes yläosaan. Siinä Päivikin pyöräkin oikein sädehtii (kuten pyöräilijätkin)
VastaaPoistaEiköstä vaan; Rauskilla valokuvauskurssilla käytiin kuvattavana ;)
Poista