Kirsi laittoi selän taas paremmalle mallille. Koko kesän oon ollut vähän vänkkyrässä, eikä pyöräilykään sitten ole oikein passannut. Vaivaiset tuhat kilsaa oon saanut kerättyä ja niistä on monet kilometrit kerätty kickbikella. Piriformis menee pyöräilyssä tukkoon - ja olen tullut tulokseen, että edelliskesän piriformis-vaiva olikin pyöräilystä peräisin. Noo taas jälkiviisaus on parasta viisautta.
Maradonnan kanssa myös asiaa pohdiskeltiin ja mietittiin pyöräilyasentoa, joka on mahdottoman tärkiässä roolissa.
Sunnuntaina tiesin, että selkä on siinä iskussa, että kestää taas maantiepyöräilyä. Päätin käydä Raudaskylän lenkuran kiertään. Oikean puoleinen jalka pyörii oikeen nätisti menemään, mutta vasen polvi tekee edelleen omia harhalenkuroitaan... vaikka yritän siihen keskittyä... Jarkko aikoi nyt tutkia, josko sen puolen klossia vois vähän kääntää sisäänpäin, että jalan asento menis nätimmin. Katsotaanpa onnistuuko. Monesti nää jutut on hyvinkin pienestä kiinni.
Tänään taas juoksentelin kiekonlenkin 7km. Kamalan kuuma oli ja keskisyke hipoi pilviä. Mutta silti hyvä mieli, kun teippijalka pysyi menossa mukana. Kunto pitäs saada taas kohalleen.
Jaksanko lie huomenna lenkkeillä, kun pitää tehdä koululle 8 tunnin sijaisuus ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti