lauantai 9. elokuuta 2014

Elämykset

antavat minulle lisää voimia arkeen, siksi niitä pitää haalia lisää.

Kirkkovenesoutu on uudelainen juttu elämysrintamalla. Minua on hiukan alkanut kutkutella ajatus sulkavan soudusta. Täytyy nyt heittää ajatusta ilmaan, sillä muutamissa meissä syntyi jo eilen pieni kipinä haasteelisemmasta matkasta.


13-15 hengen soutujoukkueen haaliminen on sekin kovin haasteellista, jo pelkästään yhtä neljäntoistakilometrin pätkää varten. No, eilen illalla ilmestyi onneksi 13 naista Taidetalon rantaan vastaamaan huutoon. Meitä oli tälläkertaa muutama ns. kokenut soutaja paikalla. Peräsimessä Anu Kukkola kertoo alkuun miten matkan on suunniteltu etenevän.

 Ja kun Anun kädet nousevat ylös...



Soutajien kädet nousevat ylös myös :D
Juu, ei vaan airot nousevat vedestä, niinkuin moni näyttää asian ymmärtäneen.


Matkaan lähdön haaste oli peruuttaa ja kääntää vene vastavirtaan, kun osalle sana huopaaminen oli täysin tuntematon käsite. Kun käsitteet ymmärrettiin alkoi homma luistaa.


Ja matkanteko pääsi alkuun, niin suotuisassa 25 asteen lämmössä. Pelätyt ukkoskuurot väistivät, ja luvatut sadekuurotkin saatiin puhkuttua tiehensä.





Iloinen puheesorina alkoi vasta järvellä, kun aluksi porukan piti hiukan keskittyä ja tutkailla ensimmäisen airokaksikon liikkeitä. Minä ja Kirsi ykkösairoissa.




Minulle tällainen kesäillanvietto on suuri elämys ja siksi lähden houkuttelemaan siihen muitakin. Mikäs sen hauskempaa kuin rupatella akkasakissa mukavia, höpötellä vähän joutaviakin, ihailla kaunista vesimaisemaa ja pistää lihakset töihin?


Loppumatkasta Hauhon saaresta Padinkiin minäkin kokeilin peräsimen käyttöä ja homma alkoi melko pian luontua, joten uskallan vaikka joku kerta lupautua peräsimeen, kippariksi ;) Reilu parituntia soudettiin ja välillä huilittiin, hörpättiin vettä ja saattoipa joku napata evästäkin.

Seuraavan kerran soudetaan seurakunnan vene Padingista takaisin Taidetalon rantaan sunnuntai-iltana, tule ihmeessä mukaan kokemaan tämä elämys!


2 kommenttia:

  1. Voi että mua kiinnostaa tuo kirkkovenesoutu. Löytyisiköhän tästä jokilaaksosta niin paljon innokkaita naisia et sais sulkavalle kirkkovene sarjaan joukkueen. Leila

    VastaaPoista
  2. Mukavaa se on kyllä! 60 km on vain ihan eri matka kuin 13 km. Nyt näiden viimeaikaisten kokemusten ja joukkueen haalimisen perustella tulin siihen tulokseen, että en enää rukoile ihmisiä soutamaan kanssani. Oli työn ja tuskan takana saada 13 ihmistä kasaan sunnuntai-iltana, kun kaikilla on migreeni ;) huolestuttavaa...

    VastaaPoista