hienostelin sitten päkiäjuoksulla pohkeeni melkoisen jumiin, oikea pohje alkaa nyt vasta löysätä. Ei oo helppoa ei, niin tai kyllä juokseminen päkiöillä onnistuu, mutta pohkeet huutaa hoosiannaa... huutavatko lie joulun vuoksi :D
Jouluaaton pelasti Huhmarkallion latu; reilu 15 kilometriä käytiin siellä ennen joulusaunaa suihkimassa. Sää muuttui yhdessä yössä aivan radikaalisti, kun aattona hiihdeltiin mukavassa valkeudessa ja pikku pakkasessa. Sitten yön vesisade sulatti lumet ja seuraavana eli joulupäivänä hölkkäiltiin lenkkiä ihan sulilla asfalteilla. No hyvä niin, ei tarvinnut nastalenkkareita kaivella kaapista, minä kun en niissä viihdy ollenkaan.
Eilen taas kiusasin itseäni kahvakuulalla ja nyt on takamus kipiä. Vaikka olen ryhdistäytynyt tuossa punttisalilla käymisessäkin, niin kahvakuulalla vaan löytyy aivan eri lihakset.
Kaipaan lunta ja hiihtoa, liikkumaan pääsee muutenkin, mutta jos hiihto on suosikkilaji, niin minkäs teet?
Kyllä ne jalat siitä tottuu. Ovat vain ihmeissään uudesta juoksutekniikasta. Jee, ny on pakkasta - suot jäätyy...
VastaaPoistaIhmeissään on tekniikasta koko nainen, saapa nähdä kauanko sinniä riittää... Ja joo, peukku jäätymiselle!
PoistaMuista Päivikki päkiäjuoksuun oikeet kengät. Saattaa helpottaa jumeja :)
VastaaPoista-Pirjo
Tarkotatko avojalakasia? Lenkkareilla on nyt menty, täytyy katella millon seuraava lenkki, kun kävin tänään verta luovuttamassa.
Poista