pitää kropan kunnossa. Välillä on hyvä antaa lihaksisto ammattilaisen käsiteltäväksi. Kolotukset ja jännitykset kaikkoavat! Hieronta, pari lepopäivää ja menoksi. Treeni sujuu taas hiukan helpommin. Kunpa aina huollon tärkeyden muistaisi!
Tänään rankan työpäivän päätteeksi sain kellahtaa hierontapöydälle. Vakiohierojistani toinen, Kirsi tuntee kroppani kolotuskohdat jo mainiosti. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan olen Kirsin asiakkaana suhteellisen säännöllisesti käynyt.
Tänään hierontapöydälle kivutessani ehdin jo lausumaan, ettei tänään ole mitään jännityksiä tai kolotuksia kropassa. Kummastipa niitä kuitenkin löytyi. Kaksituntinen hoitokerta ei ollut pelkkää mummon siliää tai nautiskelua, vaan välillä piti irvistää ja purra hammasta, taisipa jokunen voimasanakin mielessä vilahtaa. Lopulta kuitenkin kiristykset hellittivät.
Nyt ilta lepäillään ja varmaan vielä huominenkin. Torstaina kuitenkin Flowfitin spinningtunti odottaa.
Toinen vakiohierojani Yläkerran Korjaamon Antti on uudempi tuttavuus hierontarintamalla minulle. Anttikaan ei kuulu maamme helläkätisimpiin hierojiin, mutta apu on löytynyt Antinkin kynsistä joka kerta. Reilu vuosi sitten vaivanneen polvikipuni Antti hoiteli kolmella-neljällä käyntikerralla kuntoon. Kuten Antti jo hoitojaksoa aloitellessamme sanoi, vika löytyi alle metrin päästä kipukohdasta: lantio vinossa ja keskivartalolihakset huonossa kunnossa. Juoksuasento oli tästä syystä valahtanut alas ja kiristellyt reisilihaksia ja lonkan koukistajia niin, että polvi kipeytyi, Kyllä näiltä "poppamiehilta ja -naisilta" rautaisia neuvoja saa, kun malttaa kuunnella. Ja ottaa opikseen.
Onpa tässä hitusen treenailtukin. Sisäpyöräilyä, höntsäkiekkoa, spinningiä, kiekkotuomarointia ja kävelyä, niistä on mennyt treeniviikko tehty.
Perjantaina kävin kehokoostumusmittauksessa, jonka tulos alla kuvallisessa muodossa. Lihasta sais hankkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti