ja lenkille!
Viikon kulku on ollut seuraavanlainen; keskiviikkona olin hiukkan tukkoinen juoksukouluharjoitusten jäljiltä, joten ajattelin, että uiminen avaisi hiukan paikkoja. Varmaan olisi avannutkin, mutta halli oli tupaten täynnä väkeä. Saimme Viivin kanssa viimeiset avaimet jonotettuamme niitä viitsen minuuttia.
No mikäs siinä, hieno homma, että väki liikkuu. Ainoa harmi vain, että kuntouintiradalla oli niin kova tunku, etten viitsinyt kiilata itseäni mihinkään väliin, joten päädyin vesijuoksuradan puolelle. Tukkoisilla, maitohappoisilla reisillä ei vesijuoksu oikein maistunut, mutta sissin n. 40 minuuttia. Sitten tuli tilaa sen verran, että mahduin muistelemaan rintauintitekniikkaa.
Tosi vähän on tullut käytyä uimassa... pitäisi kyllä...
Torstaina vielä jalkapohjat olivat tiistain treenin jäljiltä kipeät; ne päkiälle nousut olivat tosi tehokasta liikuntaa jalkapohjille. Päkiän voimistamistakin oli aikomus jo loppukesästä ottaa ohjelmaan... pitäisi sitäkin...
Perjantaina päätin kokeilla tuttavalta lainassa olevaa zumba dvd:tä ja siitä löytyikin mukava ohjelma punttien heiluttamiseen. Tunnissa kotizumbaa punteilla sai hyvin hien irti.
Tänä aamuna kävin vain tottumassa nastoihin ja uusiin lenkkareihin.
Päätin myös, että kun lyhyen lenkin juoksen, niin pitää jaksaa keskittyä lantion kohottamiseen. Ja kylläpä tuntui vaivalloiselta. Kun on yli kolme vuotta juossut perä maata viistäen, niin nostappa se nyt ylös. Koko lenkin aikana ei voinut ajatella mitään muuta kuin lantion kohottamista ja jalkojen maassa "käyttämistä"- siis ettei löntystä niinkuin norsu- vaan päkiä nopsasti ruopsaisee maata. Kova puolituntinen ja huomenna pitäisi tunti jaksaa kohottaa lantiota, huh!
Kotiin tullessa huomasin, että kun olin kieli keskellä suuta ährännyt lantionkohotusta koko lenkin, niin yllättäin pakarassa ei ollutkaan tuntunut kipua ollenkaan JEES!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti