keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Vaarallista elämää

maanantaina suuntasin tietysti Rimpinevalle. Keli oli mitä loistavin ja luistavin.
Vauhti taisi olla aika hurja, kun kohtuullisen jäisellä aurinkoladulla suksi tarttui railoon... ja hupsista keikkaa. Kupsahdin tuhannen solmuun suksineni. Koskaan en ole joutunut oikein miettimään, että mikä suksi ja sauva saadaan ensin liikkuvaksi. Vasen polvi jyräsi jäistä latua ja hetken piti tunnustella, että onko kaikki osat tallella. Onneksi tapahtumalla ei ollut silminnäkijöitä. PHIUuuu!
Nyt muistona mahtava vihreänkukertava polvi.

En juuri ole pitänyt talven hiihtelyissä sykemittaria ja aikaakin olen mittaillut vähän sinne päin. Tiedän, että kun on lentokeli, vauhtia tulee tahtomattakin. Luistavimmilla keleillä Rimpinevan lenkki (30 km) on mennyt aikaan 2 tuntia 10 min. Olin kutakuinkin puolessa matkassa kun vauhti vähäksi aikaa toppasi... ja siitä kyllä kipeän polven kanssa hiipui. Tulin kotiin ajassa 2h 20min. Vauhtia on ollut siis melkoisesti, kun ottaa huomioon, että joki osuus on ollut tänä talvena tosi hankala ja hidas.

Eilettäin käväisimme tyttösten kanssa päiväreissulla Vuokatissa. Polvi oli niin arka, etten uskaltanut kuvitellakkaan lautailua, mutta suksilla laskettelu sujui ihan vaivatta. Huonoa tuuria vielä matkassa, kun pojankoltiaiset irrottivat ankkurin huolimattomasti ja sain sen mojovasti otsikkooni. Pieni vihertävä sarvenalku siis nyt otsassakin :D

Kaikesta huolimatta tänäänkin aurinkolatu kutsui. Kai oli hiukan uhmaa pelissä, kun päätin lähteä uusilla suksilla. Alun yritin hiihdellä ihan tosi hissukseen, mutta myötätuuli kun alkoi puskea selästä, niin vauhtikin kiihtyi. Ilman onnettomia sattumuksia tänään 30 km vähän alle kahden ja puolen tunnin. Tuntui myös siltä, että yhteispeli uusien suksien ja monojen kanssa alkaa löytyä.

Onkohan tämä sitä vouhotusta, josta oon saanut huomautuksia; 90 km neljän päivän sisällä.
Äläkääpä huoliko loppuloma mennee lunkimmin reissatessa ;)

1 kommentti:

  1. Kyllä on lujat luut kun kestää tuollaisia kolhuja. Lauri pappan perimää varmaan, sillä 80 v. tehdyissä luuntiheysmittauksissa ei käyrät riittäneet... toivotaan ettei lisää kupsauksia tule Kasurilassa. Rentoutukaa ja nauttikaa olostanne
    "lomaosakkseessa"! t. mummuli

    VastaaPoista