joka ilta sännätään.
Kelejä on vaan niin monenlaisia. Tänään +0,7 astetta teki kelin raskaaksi ja nihkiäksi, mutta lunta oli taas vähän enemmän, joten ladulla ei ollut enää kiviesteitä.
Kakskymppinen siinteli mielessä kun ladulle läksin, mutta kun olin viis kierrosta lähes 160 lyönnin sykkeellä paukuttanut ja väsyneenä vedin komiat lipat, päätin sitten tyytyä samaan kuuteen kiekkaan kuin eilen. Ahneella on ... loppu.
Mutta aika huikeeta kun marraskuun puolessa on 42 hiihtokilometriä!
Siis reilu 16 km ajassa 1,18 keskisyke 160 Semmonen ähräys tänään.
Huomenna tunnin pikahieronta ja pakko lepo.
maanantai 15. marraskuuta 2010
sunnuntai 14. marraskuuta 2010
Lisää kaulaa
hiihtokilometreissä Jarkkoon.
Eilinen päivä meni totaalisen levon merkeissä... ilmeisesti vanhuksellekkin voi käydä ohrasesti.
Tänään sitten kakkukierrosten jälkeen oli jo kova tuska ladulle.
Perjantain kymppi tuntui eniten hauiksissa, jaloissa ei ollut juuri tuntemuksia.
Tänään läksin liikkeelle valoisaan aikaan ja hiihtäminen tuntui paljon vaarallisemmalta ;D kun näki kaikki risuhidasteet ja kiviesteet. Kakkossuksilla kuitenkin oli huoletonta pistellä menemään. Vanhat Karhut ovat vakaat, mutta aika painavat verrattuna Madshuseihin. Jospa tuo jalkojen lihasmassa kehittyisi, kun raskailla suksilla ährää menemään. Sitten se onkin taas uusi onnen aihe, kun saa pistää ykköset jalkoihin.
Niin siis reilu 16 km tänään. Aikaa meni 1,17 risuja väistellessä. Syke tahtoo näin alkukaudesta nousta; keskisyke 155 (taas max näytti 212, Hiitolassa oon laittanut tämän voimalinjojen piikkiin)
No nyt on sitten 26 km etumatka Jarkkoon ja virallinen tonnintavoittelu saatu hyvään alkuun. Mukavata:
pohojanmaassa on puolensa!
Eilinen päivä meni totaalisen levon merkeissä... ilmeisesti vanhuksellekkin voi käydä ohrasesti.
Tänään sitten kakkukierrosten jälkeen oli jo kova tuska ladulle.
Perjantain kymppi tuntui eniten hauiksissa, jaloissa ei ollut juuri tuntemuksia.
Tänään läksin liikkeelle valoisaan aikaan ja hiihtäminen tuntui paljon vaarallisemmalta ;D kun näki kaikki risuhidasteet ja kiviesteet. Kakkossuksilla kuitenkin oli huoletonta pistellä menemään. Vanhat Karhut ovat vakaat, mutta aika painavat verrattuna Madshuseihin. Jospa tuo jalkojen lihasmassa kehittyisi, kun raskailla suksilla ährää menemään. Sitten se onkin taas uusi onnen aihe, kun saa pistää ykköset jalkoihin.
Niin siis reilu 16 km tänään. Aikaa meni 1,17 risuja väistellessä. Syke tahtoo näin alkukaudesta nousta; keskisyke 155 (taas max näytti 212, Hiitolassa oon laittanut tämän voimalinjojen piikkiin)
No nyt on sitten 26 km etumatka Jarkkoon ja virallinen tonnintavoittelu saatu hyvään alkuun. Mukavata:
pohojanmaassa on puolensa!
perjantai 12. marraskuuta 2010
Ensimmäinen hiihtokymppi
korkattu ja avot mikä nautinto!
Hiitolan latupohja loistokunnossa, varmaankin lunta oli jo tampattu kelkalla.
Paljon oli käynyt hiihtäjiä ja luistelubaana oli loisto iskussa. Aih ja voih, kylläpä oli ihanaa!
Oon niin odottanut tätä hiihtelyä, kun tuo uusi juoksuasento pisti pohkeet aivan tukkoon.
Tiistaina tein selkäjumpan ja joogavenyttelyn.
Torstaina kävin seitsemän kilometria köpöttelemässä ja kyllä lantion asennossa oli tekemistä; Pohkeet ovat aivan jumituksessa ja lantio meinasi valua vängällä.
Kyllä minut pelasti nämä hiihtokelit ja säätietojen mukaan näyttäisi kelit jatkuvan.
En ottanut sykemittaria hiihtonautintoani hankaloittamaan, mutta noin 45 min hiihtelin rauhalliseen tahtiin reippaan 10km. Olis mennyt enemmänkin, mutta piti säästellä paukkuja tän illan operokkiin... Jotta joraamaan tästä vielä.
Hiitolan latupohja loistokunnossa, varmaankin lunta oli jo tampattu kelkalla.
Paljon oli käynyt hiihtäjiä ja luistelubaana oli loisto iskussa. Aih ja voih, kylläpä oli ihanaa!
Oon niin odottanut tätä hiihtelyä, kun tuo uusi juoksuasento pisti pohkeet aivan tukkoon.
Tiistaina tein selkäjumpan ja joogavenyttelyn.
Torstaina kävin seitsemän kilometria köpöttelemässä ja kyllä lantion asennossa oli tekemistä; Pohkeet ovat aivan jumituksessa ja lantio meinasi valua vängällä.
Kyllä minut pelasti nämä hiihtokelit ja säätietojen mukaan näyttäisi kelit jatkuvan.
En ottanut sykemittaria hiihtonautintoani hankaloittamaan, mutta noin 45 min hiihtelin rauhalliseen tahtiin reippaan 10km. Olis mennyt enemmänkin, mutta piti säästellä paukkuja tän illan operokkiin... Jotta joraamaan tästä vielä.
maanantai 8. marraskuuta 2010
Kehonkoostumusanalyysissa
tänään. Juoksukoulun ohjelmaan siis kuului myös tämän sortin analysointia ja ihan mielenkiintoista, koska minulta ei ole koskaan kehon koostumusta mitattu.
Hiukan minnuu hirvitti, koska olen tosiaan ollut syömäinnoltani juuri niinkuin aiemmin kirjoittelin; talviunille valmistautuva karhu.
Ei olisi tarvinut jännittää, sillä kaikki näytti olevan kunnossa.
Viskeraalinen rasva, jota pidetään tärkeänä terveysmittarina (vatsaontelossa oleva rasva) pysyi ihanteellisella, vaaleanharmaalla alueella. Ravitsemustila-arvio, painonhallinta, kehonrakenne ja terveysarvio olivat normaaleja.
Kehon tasapainossa oli lievä epätasapaino ja painodiaknoosissa vyötärö-lantio suhde oli yli.
Lihastasapainossa näkyy, että olen yläpään lihasmassaltani vahvempi kuin alapään... Tästä miehisestä ulkonäöstä olen aina kärsinyt "komplikaatioita"; leviät hartiat, eikä naisellista vyötäröä. Minkäs sille, ehkä vartaloni olisi ihanteellinen noihin fitnesjuttuihin.
Hauska yksityiskohta on tuo luumassan paino; minulla kuiva luumassa painaa 2.7 kg ei oikein voi vedota raskaisiin luihin!
Ihan mielenkiintoista, sittenhän keväällä tavallaan näkee treenauksen tuloksen... Tämähän oli nyt syksyn sohvaperunan tulos.
Lisätään nyt tähän vielä väsyneen lantion kohottajan lenkki 5 km 38 min.
Pohkeet olivat tukossa ja lantio ei meinannut pysyä ylhäällä, uusi juoksuasento teettää töitä. Huomenna täytyisi kehittää muuta treeniä, kuin juoksu... Ja ois juoksukoulun yhteislenkki.
Hiukan minnuu hirvitti, koska olen tosiaan ollut syömäinnoltani juuri niinkuin aiemmin kirjoittelin; talviunille valmistautuva karhu.
Ei olisi tarvinut jännittää, sillä kaikki näytti olevan kunnossa.
Viskeraalinen rasva, jota pidetään tärkeänä terveysmittarina (vatsaontelossa oleva rasva) pysyi ihanteellisella, vaaleanharmaalla alueella. Ravitsemustila-arvio, painonhallinta, kehonrakenne ja terveysarvio olivat normaaleja.
Kehon tasapainossa oli lievä epätasapaino ja painodiaknoosissa vyötärö-lantio suhde oli yli.
Lihastasapainossa näkyy, että olen yläpään lihasmassaltani vahvempi kuin alapään... Tästä miehisestä ulkonäöstä olen aina kärsinyt "komplikaatioita"; leviät hartiat, eikä naisellista vyötäröä. Minkäs sille, ehkä vartaloni olisi ihanteellinen noihin fitnesjuttuihin.
Hauska yksityiskohta on tuo luumassan paino; minulla kuiva luumassa painaa 2.7 kg ei oikein voi vedota raskaisiin luihin!
Ihan mielenkiintoista, sittenhän keväällä tavallaan näkee treenauksen tuloksen... Tämähän oli nyt syksyn sohvaperunan tulos.
Lisätään nyt tähän vielä väsyneen lantion kohottajan lenkki 5 km 38 min.
Pohkeet olivat tukossa ja lantio ei meinannut pysyä ylhäällä, uusi juoksuasento teettää töitä. Huomenna täytyisi kehittää muuta treeniä, kuin juoksu... Ja ois juoksukoulun yhteislenkki.
sunnuntai 7. marraskuuta 2010
Tekniikkaa selvemmin
etsin linkkejä... vaikea löytää, mutta jospa näistä saa selkoa:
Samuli Vasalan juoksukoulu, videopätkiä virheasennoista. Tarkoitus oli linkittää noista videoista tuo liian pysty asento, mutta nuo kyllä kannattaa katsoa vaikka kaikki.
Juoksukoulu; paljon hyviä vinkkejä tekniikkavirheisiin!
Lantion virheasento , tämä on hyvä pover pointti, jossa tikku-ukko piirroksena istuva juoksuasento... en vain saanut dioja liitetyksi tähän.
Jospa näistä saisit valaistusta Laura. Virhe on aika yleinen ja minä ainakin sen itseltäni juoksukoulussa heti tunnistin.
Samuli Vasalan juoksukoulu, videopätkiä virheasennoista. Tarkoitus oli linkittää noista videoista tuo liian pysty asento, mutta nuo kyllä kannattaa katsoa vaikka kaikki.
Juoksukoulu; paljon hyviä vinkkejä tekniikkavirheisiin!
Lantion virheasento , tämä on hyvä pover pointti, jossa tikku-ukko piirroksena istuva juoksuasento... en vain saanut dioja liitetyksi tähän.
Jospa näistä saisit valaistusta Laura. Virhe on aika yleinen ja minä ainakin sen itseltäni juoksukoulussa heti tunnistin.
Lunta tulvillaan
on raikas lenkki sää!
Pidemmällä lenkillä huomasi paremmin tuo lantion asennon merkityksen.
Päätin aamulla, että keskityn koko lenkin ajan vain ja ainoastaan lantion kohottamiseen.
Jännä juttu sitten, että kun kohottaa lantion; juoksu askeleesta tulee luonnostaan parempi, kädetkin pysyvät paremmassa asennossa ja lenkki etenee vauhdikkaammin. Vaikkakin tuntu on vaikea ja keskittyä pitää koko ajan. Juoksentelin Kiekko-Niskakankaan lenkin, josta tulee 9,4 km ajassa 1:03, 34... näköjään ihan hyvää kyytiä. Mutta kun aloin väsyä, niin lantio laski myös, ja jossain vaiheessa olin tuntevani, että persus taas ilmoitti olemassa olostaan. Silloin vain ajatus hop-hop: lantio ylös. Ja loppukin sujui ilman kipuja, keskittymällä. Voikohan tämä nyt olla tästä kiinni?--- pitäisi nyt ymmärtää oikean juoksutekniikan merkitys!!!
Tekniikasta
Juoksulenkkeilyä aloitettaessa on tavoitteena ensin oppia oikea itselle luonteva juoksuasento ja -tekniikka. Juoksutekniikan peruslähtökohtana on että kaikki liike olisi eteenpäin vievää. Tämä tarkoittaa mahdollisimman vähäistä kehon ylös-alas liikettä. Käsien eteen-taakse liikkeen tulee olla rytmikäs ja samalla hartiaseutu on pyrittävä pitämään rentona ja olkapäät alhaalla. Lantion alas painuminen eli istuva juoksuasento on yleinen tekniikkavirhe. Lantio pyritään pitämään aktiivisesti ylhäällä edessä. Lantion asennon säilyttämisessä auttaa hyvä keskivartalon lihaskunto. Jalkaterät suunnataan askellettaessa eteenpäin. Askelkontakti tulee koko jalkapohjalle yhtäaikaisesti, jolloin kehon paino ja rasituskuormitus jakaantuvat tasaisemmin. Tämä ehkäisee ikäviä tärähdyksiä ja niistä aiheutuvia mahdollisia rasitusvammoja alaraajoissa.
lauantai 6. marraskuuta 2010
Nastat alle
ja lenkille!
Viikon kulku on ollut seuraavanlainen; keskiviikkona olin hiukkan tukkoinen juoksukouluharjoitusten jäljiltä, joten ajattelin, että uiminen avaisi hiukan paikkoja. Varmaan olisi avannutkin, mutta halli oli tupaten täynnä väkeä. Saimme Viivin kanssa viimeiset avaimet jonotettuamme niitä viitsen minuuttia.
No mikäs siinä, hieno homma, että väki liikkuu. Ainoa harmi vain, että kuntouintiradalla oli niin kova tunku, etten viitsinyt kiilata itseäni mihinkään väliin, joten päädyin vesijuoksuradan puolelle. Tukkoisilla, maitohappoisilla reisillä ei vesijuoksu oikein maistunut, mutta sissin n. 40 minuuttia. Sitten tuli tilaa sen verran, että mahduin muistelemaan rintauintitekniikkaa.
Tosi vähän on tullut käytyä uimassa... pitäisi kyllä...
Torstaina vielä jalkapohjat olivat tiistain treenin jäljiltä kipeät; ne päkiälle nousut olivat tosi tehokasta liikuntaa jalkapohjille. Päkiän voimistamistakin oli aikomus jo loppukesästä ottaa ohjelmaan... pitäisi sitäkin...
Perjantaina päätin kokeilla tuttavalta lainassa olevaa zumba dvd:tä ja siitä löytyikin mukava ohjelma punttien heiluttamiseen. Tunnissa kotizumbaa punteilla sai hyvin hien irti.
Tänä aamuna kävin vain tottumassa nastoihin ja uusiin lenkkareihin.
Päätin myös, että kun lyhyen lenkin juoksen, niin pitää jaksaa keskittyä lantion kohottamiseen. Ja kylläpä tuntui vaivalloiselta. Kun on yli kolme vuotta juossut perä maata viistäen, niin nostappa se nyt ylös. Koko lenkin aikana ei voinut ajatella mitään muuta kuin lantion kohottamista ja jalkojen maassa "käyttämistä"- siis ettei löntystä niinkuin norsu- vaan päkiä nopsasti ruopsaisee maata. Kova puolituntinen ja huomenna pitäisi tunti jaksaa kohottaa lantiota, huh!
Kotiin tullessa huomasin, että kun olin kieli keskellä suuta ährännyt lantionkohotusta koko lenkin, niin yllättäin pakarassa ei ollutkaan tuntunut kipua ollenkaan JEES!
tiistai 2. marraskuuta 2010
Kevyttä
ja vapautunutta oli juoksu eilen. Ohjelmassa olisi ollut puolituntia kevyttä hölkkää, mutta en oikein malttanut olla juoksematta enemmän, kun kerran tuntui pitkästä aikaa hyvältä. 47 min meni kylän pinnassa pyöriessä noin 7 km. Noille mun peruslenkkipoluille ei oikein oo ilman lamppua asiaa, pimiä tulee niin äkkiä. Pirttirannalle kun alkuun läksin hortoilemaan, niin meinasi pelottaa ihan, että jos joku tulee vastaan ja törmätään yhteen, kun kumpikaan ei nää mittään.
Niin kevyeltä juoksu tuntui varmaan siksi, että läksin ilman tuota horiskosykemittaria. Juoksentelen nyt ilman, jos muistaisin viedä mittarin vaikka huoltoon.
Tänäiltana juoksukouluohjelmassa oli tekniikkaharjoittelua.
Juoksimma tästä ammattikoululle, vähän reilu kolme km ja sielläpä olikin tupa täynnä meitä koululaisia.
Ammattikoulun liikutasalissa on juoksurata, jossa teimme monensorttisia askellusharjoituksia. Voi hitsi kun oli hyviä harjoituksia! Miten sitä nyt saisi itsestään irti samat harjoitukset lenkille lähtiessä tai vaikka lenkin ohessa. Kyllä juoksutekniikan osaaminen toisi varmasti, uuden ulottuvuuden koko juoksenteluun. Ehkä se nyt vaan pitää ottaa työstöön.
Luulen tietäväni tekniikkani heikkoudet; vispaan käsiä tuossa rintojen edessä, niinkuin lähes kaikki "akat" ja toinen hankaluus on "istuva" juoksuasento, lantio pitäisi saada paremmin eteen.
No tässäpä tätä projektia taas, jotta etiäpäin; sano mummo lumessa!
Samalla vanahalla tyylillä silti lyllersin sieltä amikselta kottiin :(
Niin kevyeltä juoksu tuntui varmaan siksi, että läksin ilman tuota horiskosykemittaria. Juoksentelen nyt ilman, jos muistaisin viedä mittarin vaikka huoltoon.
Tänäiltana juoksukouluohjelmassa oli tekniikkaharjoittelua.
Juoksimma tästä ammattikoululle, vähän reilu kolme km ja sielläpä olikin tupa täynnä meitä koululaisia.
Ammattikoulun liikutasalissa on juoksurata, jossa teimme monensorttisia askellusharjoituksia. Voi hitsi kun oli hyviä harjoituksia! Miten sitä nyt saisi itsestään irti samat harjoitukset lenkille lähtiessä tai vaikka lenkin ohessa. Kyllä juoksutekniikan osaaminen toisi varmasti, uuden ulottuvuuden koko juoksenteluun. Ehkä se nyt vaan pitää ottaa työstöön.
Luulen tietäväni tekniikkani heikkoudet; vispaan käsiä tuossa rintojen edessä, niinkuin lähes kaikki "akat" ja toinen hankaluus on "istuva" juoksuasento, lantio pitäisi saada paremmin eteen.
No tässäpä tätä projektia taas, jotta etiäpäin; sano mummo lumessa!
Samalla vanahalla tyylillä silti lyllersin sieltä amikselta kottiin :(
sunnuntai 31. lokakuuta 2010
Ohjelman mukaan
on nyt viikko menty.
Perjantaina lihaskuntoharjoittelua olisi pitänyt tehdä puolituntia, mutta tein tunnin, kun tuntui mukavalta: näiden nauhoitettujen jumppien mukaan
Lihaskestävyysharjoitus ala- ja keskivartalon lihaksille ja toinen puolituntinen oli vinkkejä selkälihasten hyvinvointiin. Ovat kyllä oikein hyviä perusjumppia ja mukavasti saa lihakset maitohapoille. Meillä alkaakin olohuone muistuttaa enemmän punttisalia, kuin olkkaria, kun on jumppapallot ja puntteja eripainoilla.
Tänään juoksentelin 50 min, niinkuin ohjelmssa luki. Sykemittari taas horoili ja näytti maksimina 210, enkä millään muista, että olisin niin kovasti pistellyt... Vaikka muisti kai meniskin, jos niin korkialle nousis sykkeet... Joten en siis todellisesta keskisykkeestä oikein tiedä. Matka oli n. 7 km.
Isänpäivälahja tarjouksia ovat mainostaneet, että Polarin 300 plus kepsi olis 199 € yhteensä.
Haluaisko joku ostaa sillä hinnalla multa kaksvuotta vanhan horiskon mittarin... pliis!
Perjantaina lihaskuntoharjoittelua olisi pitänyt tehdä puolituntia, mutta tein tunnin, kun tuntui mukavalta: näiden nauhoitettujen jumppien mukaan
Lihaskestävyysharjoitus ala- ja keskivartalon lihaksille ja toinen puolituntinen oli vinkkejä selkälihasten hyvinvointiin. Ovat kyllä oikein hyviä perusjumppia ja mukavasti saa lihakset maitohapoille. Meillä alkaakin olohuone muistuttaa enemmän punttisalia, kuin olkkaria, kun on jumppapallot ja puntteja eripainoilla.
Tänään juoksentelin 50 min, niinkuin ohjelmssa luki. Sykemittari taas horoili ja näytti maksimina 210, enkä millään muista, että olisin niin kovasti pistellyt... Vaikka muisti kai meniskin, jos niin korkialle nousis sykkeet... Joten en siis todellisesta keskisykkeestä oikein tiedä. Matka oli n. 7 km.
Isänpäivälahja tarjouksia ovat mainostaneet, että Polarin 300 plus kepsi olis 199 € yhteensä.
Haluaisko joku ostaa sillä hinnalla multa kaksvuotta vanhan horiskon mittarin... pliis!
torstai 28. lokakuuta 2010
En mää vielä nuku
talviunta, vaikka välistä tuntuukin, että käyttäydyn kuin äidinpuolen suvun tunnuseläin: Kontio.
Oon ahtanut itseni täyteen kaikkea makeaa... Joulusuklaat pian loppuvat noista hyllyistä ennen joulua ja mun pitää ehtiä maistaa kaikki suosikit!
Vararavinnon keräämisen lisäksi olen äreä: en siiiis jaksa noissa tsumpissa kunnella sitä "iik! siis-sullon-taas- uus-tsumpapaita-siis-ihqun-värinen" voi tsiisus, tällasten takia olin jo viikon tsumpaamatta, mutta menin taas eilen kuuntelemaan. ÄRRRR! Nämä kotkotukset, kai niiltä vain pitää sulkea korvansa. Joskus tuntuu, että tää zumba keskittyy enemmän siihen oheiskoristautumiseen, makkarankuoripaitoineen.
On tää mesikämmen juoksennellutkin, ilmeisesti vähän revähtäneellä perslihaksella. Jos nostan askelta kiihdyttääkseni vauhtia, niin käy kipiää. Mutta jos juosta hipsutan matalalla askeleella, niin ei tunnu missään. Se on oikein hyvä askellus nyt tälle ärripurrille. Tänään tällä askelluksella 6.7 km noin 45 min.
Satuin muuten Oulussa tiistaina tosi tehonaisen aquazumba tunnille Lasaretissa. Se nainen -Paula nimeltään- osasi hommansa. Tehtiin veteen sopivia liikeratoja ja toistoja sopivasti, niin että sai lihastuntumaakin. Oulun kaduilla tuli muuten kipitettyä jalat rakoille, ihan vaan varaturkiksia talveksi metsästettiin.
Huomenna juoksukoulun ohjelman mukaan lihaskuntojumppaa, toivotaan, että en oo vielä sillon syväunivaiheessa.
Oon ahtanut itseni täyteen kaikkea makeaa... Joulusuklaat pian loppuvat noista hyllyistä ennen joulua ja mun pitää ehtiä maistaa kaikki suosikit!
Vararavinnon keräämisen lisäksi olen äreä: en siiiis jaksa noissa tsumpissa kunnella sitä "iik! siis-sullon-taas- uus-tsumpapaita-siis-ihqun-värinen" voi tsiisus, tällasten takia olin jo viikon tsumpaamatta, mutta menin taas eilen kuuntelemaan. ÄRRRR! Nämä kotkotukset, kai niiltä vain pitää sulkea korvansa. Joskus tuntuu, että tää zumba keskittyy enemmän siihen oheiskoristautumiseen, makkarankuoripaitoineen.
On tää mesikämmen juoksennellutkin, ilmeisesti vähän revähtäneellä perslihaksella. Jos nostan askelta kiihdyttääkseni vauhtia, niin käy kipiää. Mutta jos juosta hipsutan matalalla askeleella, niin ei tunnu missään. Se on oikein hyvä askellus nyt tälle ärripurrille. Tänään tällä askelluksella 6.7 km noin 45 min.
Satuin muuten Oulussa tiistaina tosi tehonaisen aquazumba tunnille Lasaretissa. Se nainen -Paula nimeltään- osasi hommansa. Tehtiin veteen sopivia liikeratoja ja toistoja sopivasti, niin että sai lihastuntumaakin. Oulun kaduilla tuli muuten kipitettyä jalat rakoille, ihan vaan varaturkiksia talveksi metsästettiin.
Huomenna juoksukoulun ohjelman mukaan lihaskuntojumppaa, toivotaan, että en oo vielä sillon syväunivaiheessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)