tiistai 2. marraskuuta 2010

Kevyttä

ja vapautunutta oli juoksu eilen. Ohjelmassa olisi ollut puolituntia kevyttä hölkkää, mutta en oikein malttanut olla juoksematta enemmän, kun kerran tuntui pitkästä aikaa hyvältä. 47 min meni kylän pinnassa pyöriessä noin 7 km. Noille mun peruslenkkipoluille ei oikein oo ilman lamppua asiaa, pimiä tulee niin äkkiä. Pirttirannalle kun alkuun läksin hortoilemaan, niin meinasi pelottaa ihan, että jos joku tulee vastaan ja törmätään yhteen, kun kumpikaan ei nää mittään.
Niin kevyeltä juoksu tuntui varmaan siksi, että läksin ilman tuota horiskosykemittaria. Juoksentelen nyt ilman, jos muistaisin viedä mittarin vaikka huoltoon.

Tänäiltana juoksukouluohjelmassa oli tekniikkaharjoittelua.
Juoksimma tästä ammattikoululle, vähän reilu kolme km ja sielläpä olikin tupa täynnä meitä koululaisia.
Ammattikoulun liikutasalissa on juoksurata, jossa teimme monensorttisia askellusharjoituksia. Voi hitsi kun oli hyviä harjoituksia! Miten sitä nyt saisi itsestään irti samat harjoitukset lenkille lähtiessä tai vaikka lenkin ohessa. Kyllä juoksutekniikan osaaminen toisi varmasti, uuden ulottuvuuden koko juoksenteluun. Ehkä se nyt vaan pitää ottaa työstöön.
Luulen tietäväni tekniikkani heikkoudet; vispaan käsiä tuossa rintojen edessä, niinkuin lähes kaikki "akat" ja toinen hankaluus on "istuva" juoksuasento, lantio pitäisi saada paremmin eteen.
 No tässäpä tätä projektia taas, jotta etiäpäin; sano mummo lumessa!
Samalla vanahalla tyylillä silti lyllersin sieltä amikselta kottiin :(

2 kommenttia:

  1. Voi ei vispaanko määki? Näin nopsaan ajateltuna kyllä varmaan. =/
    Pitääkö siihen tehdä muutos?

    VastaaPoista
  2. En tiiä Jaanaba? Minä kyllä ajattelisin, että juokset niin lujjaa, ettet kerkiä vispata ;)
    Mutta aika moni nainen kyllä vispaa ja muutos pitäisi tehdä. Mun muutokset ois tärkeitä varsinkin tuon lantion takia, kun tahtoo olla noita vaivoja...

    VastaaPoista