aika-ajoin, kommentoi hierojani Kirsi. Hän iloitsi pyllynposkistani, jotka eivät tälläkertaa olleetkaan kivikovat.
Ja kyllä minustakin tuntuu, että juoksu on hyvä vaihtaa talveksi hiihtoon, jotta eri lihakset pääsevät töihin.
Keskiviikkona kävin pyssymäessä tunteroisen kiertämässä.
Keskiviikon ja torstain välisenä yönä heräsin hirvittävään yskänpuuskaan ja ahdistukseen ja ajattelin, että olenkohan tulossa sairaaksi. Aamulla ei kuitenkaan ollut mitään flunssan oireita, muuten kuin sellainen keuhkojen rohina... ja kyllä mietteet siirtyivät vängällä koulumme homeongelmaan. Kuulinkin sitten koululla, että paikkoja on alettu remontoida. Voi taas näitä järjen köyhyyksiä. Siellä nyt revitään homenurkat auki ja homepöly leviää yltympäriinsä. Kyllä tinttaisin syyllistä kuonoon, kun tietäisin kellä on näin suuri älyn valo.
Kolleegoilla on pef-mittarilla mitattu astmaatikon keuhkoja yhdellä jos toisellakin. Kai tässä täytyy itselläänkin alkaa vähän keuhkojen ilmatilavuutta mittailemaan.
Pidä tässä nyt omasta kunnostasi huoli, kun kuolet kuitenkin johonkin sädesienen aiheuttamaan infektioon.
Kamalasti tämä asia ahdistaa ja pelottaa. Työpaikan puheissa on nykyisin lähinnä HOME.
No nyt muutama päivä lepoa ja saa oikeasti aivot narikkaan, kun lähemmä savvoon lomaosakkeeseen (systerille) ja päässee vähän kokeilemaan kuinka lumilauta liukuu Kasurilanmäkiä alaspäin.
Snoukkaamaan, jees!
Voi harmi jos altistut lisää homeille. Hyvä kuntokaan ei aina auta. Nuo homeet kun ovat niin näkymättömiä vihollisia ja siksi ei heti meinata ottaa tosissaan niiden vaikutuksia. Tiedän kokemuksesta, että olen itsekin väheksynyt vaaraa. Huomaan, että pienetkin home ja vanha pöly saavat reaktioita aikaan. Raikas talvi-ilma on kyllä siellä rinteessä antamasssa hyvää vastavoimaa! Nauttikaa täysillä koko sisarusparvi. Hienoa, että pieninkin on taas mäessä. Terveisin potkukelkkaan turvaava mummuli
VastaaPoista