Kireyttä

alkaa olla jo pakaroissa, sen lisäksi selässä ja päänupissakin.
Tiistaina mustikkametsässä ärisevän karhun (Jarkko) kanssa mietin, että oliskohan elämä auvoisempaa, jos tässä perheessä olisi vain yksi maratoonari. Jarkkon kunnon kohoamisella on joka vuosi sama merkki, kolmeviikkoa ennen maratonia muutaman päivän flunssa.

Yhteislenkillä kehoittivat minua siirtymään aamulenkkeilystä iltapäivään. Ja sitä kelloa olen tämän viikon vääntänyt. Tiistain lenkki tuntui ihan mahdottomalta iltapäivällä. Mustikkareissusta palattuamme kotona odotti uunituoreet leipomukset; Venla oli leiponut pullaa... enkähän minä malttanut olla maistelematta.
Ajassa 38;42,1
5.39 km
keskisyke 144 (pullat vain hölskyivät mahassa)
Lenkin jälkeen Core-pallojumppa

Leposykkeetkin ovat nyt naputtaaneet iltaisin aika hanakasti, joten olen suosiolla hiukan löysännyt tahtia.
Keskiviikkona pidin lepopäivän.
Torstain ohjelmassa oli juoksu av 15 min, vauhtikestävyys 30 min (alku VK1 ja loppu VK2) lv 15min
jotenkin tuntui, että keskiviikon lepo teki hyvää, kun vauhtikestävyyslenkki meni reippaan tuntoisesti.
Läksin lenkille yhden aikaan (lämpöä mittarissa yli 23 astetta, jees!)
Ajassa 58:49,5
9.37 km (keskivauhti 6:16)
keskisyke 160 (max 180)
Laskettiin lenkin jälkeen, että olin juossut siinä puolessa tunnissa vähän reilun 5 km, keskivauhtina n. 5.46
Olin tyytyväinen lenkin kulkuun. Kiekko-Niskakankaan lenkin ennätys parani noin viidellä minuutilla.

Tänään ohjelmassa rajalta-rajalle melonnan loppuosuus. Viimeksi melottiin Karvoskylältä Pidisjärvelle (15 km), tänään tarkoitus jatkaa loppuosuus eli Pidisjärveltä Padinkiin (12 km).