projekti innosti hiihtelemään ihan hyvät viikkokilometrit, jotka olivat siis 110 km.
Lisälumentulo teki välillä hiihtämisestä tuppuroimista, mutta torstai-iltana ajattelin kokeilla jo uusia suksia ja monoja. Sukset tuntuvat tosi "menokkailta", mutta ne monot, voi itku! Jalat ovat kuin vankilassa. Kympin hiihtelin ja sain rakot molempien jalkojen nuppiluihin :(
Ei auttanut perjantaina muu, kuin hiihdellä rakot jaloissa 25 km.
Lauantai olikin työaamu ja rytmit sen verran sekaisin, että päätin huilia ja antaa pakkasen paukkua.
Sunnuntaina uusilla voimilla urakoimaan: aamulla 10 km kalterit jalassa :(
Illalla nautiskellen 25 km vanhat mononlöpökät jalassa ;)
Mukava viikko, vaikka tuntuu nyt että paras hiihtelyvauhti alkoi vasta löytyä sunnuntaina.
Systerit olivat perheineen viettämässä kotokonnuilla loppiaista ja liikuttiin jonkin verran porukalla.
Huomenna poikaseni lähtee kouluun, jossa pojista kasvatetaan miehiä eli armeijaan. Meidän perheessä siis aletaan elää ihan uutta aikaa, kun yksi perheenjäsen lähtee pitkäksi aikaa pois kotoa. Pikkutyttöset ovat kovin haikeana ja surevat, että kuka meitä nyt kiusaa ;)
Eiköhän tuoVille lie vielä tarpeeksi kerkiä viikonloppuisin kotiin kiusaamaan. Tärkeä isoveli ja haikeat tunnelmat, kun pesästä lentämistä harjoitellaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti