maanantai 23. tammikuuta 2012

Maailmanloppu

tai tuomionpäivä. Voiko tätä nyt muuten kuvailla?
Sen hankaluuden takia, mikä selässä on ollut elokuusta lähtien, päätin lähteä käymään Kaustisella.
Olen lukenut Voi hyvin-lehdestä Karola Känsälästä (valitettavasti artikkelia ei enää löytynyt netistä, Voi hyvin 2/2011). Ajattelin, että jos selässä sama tuntemus jatkuu, juoksuni on juostu.
Karola istutti minut tuolille, ihan samalla tavoin kuin Kirsi. Pisti peukalot si-nivelen molemmin puolin ja totesi lantioni olevan kierossa (... tätähän minä täällä olen hokenut). Kumarrutti minua kaksi kertaa peukalot si-nivelessä ja sanoi, "nyt se on suorassa". Olin varmaan kuin puulla päähän lyöty, että näinkö tämä homma meni. Hän kertoi, että nivel on niin löysä, että vaatii tarkkuutta saada pysymään se paikoillaan; ei pehmeitä istuimia, ei sohvalla rönöttämistä, kovat tuolit! Siirryttiin oikeaan polveen josta ilmeinen vika löytyi... en ole varma oikeista termeistä... polvilumpion vasemmanpuoleinen "nivelpussikohansenytoli" kiinni. Polvenkiertoliikkeet kielletty! Kyyneleet silmissä yritin selittää, että luisteluhiihto on mun elämä, ei armahtanut Karola. Kolme päivää totaalista liikkumiskieltoa ja sitten voi hiljokseen käydä pertsailemassa tai uimassa tai kävelyllä.
Näin nyt hullusti on asiat.
Tässä kotona nyt istun puisella jakkaralla ja takapuolessa tuntuu, niinkuin olisin piiskaa saanut. Enemmän vielä henkisesti.
Täällä mietin miten pääsisin tästä yli, varmaan nyt joutaisin vaikka lahdattavaksi. ITKU!

10 kommenttia:

  1. Voi ei, voin vain yrittää kuvitella kuinka kamalalta tuollainen tuomio tuntuu. Paraneeko nuo vaivat puisella jakkaralla istuessa vai oliko tuomio "lopullinen"? Tsemppiä ja koita kaivella niitä positiivisia puolia esiin vaikka väkisin, vaikka se varmasti vaikeata onkin.

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä! Toivotaan, että vaivat paranee. "Urheilija ei tervettä päivää näe", on vanha, mutta joskus niin koskettava sanonta. Joskus joutuu jonkun vamman takia huilaan vähän pidempään, mutta monet vaivat voivat mennä ohi levollakin. Mukavaa, jos pystyt esim. jo muutaman päivän jälkeen tekemään rauhallisia harjoituksia. Jos sinulla on mahdollista, kannattanee nuo vaivat myös tutkituttaa - hankkia esim magneettikuviin aika. Paras mittari usein on kuitenkin, miltä liikkuminen tuntuu, ja miltä paikat tuntuvat liikkumisen jälkeen. Itse olen saanut monta vaivaa jähin jäillä. Tsemppiä vielä kerran, paljon!!!!

    T: Nivala66

    VastaaPoista
  3. Voi voi! Ymmärrän hyvin tuskan,kun ei saa liikkua. Onneksi kuitenkin parin päivän päästä voit jo pertsailla ja uidakin. Tsemppiä paranteluun!

    VastaaPoista
  4. Henna, nyt vain pitää löytää oikea ryhti, että nivel ei lönksähtäisi taas paikaltaan ja alkaisi vaivata. sohvalla rönöttäminen ja luisteluhiihto ovat pahimpia. Vaiva ei varmaan parane, mutta voi pysyä kurissa oikeilla menetelmilla. Pitkäänhän olen sen kanssa pärjännyt.

    Nivala66 on juuri oikessa siinä, että myöhemmin kun pääsee liikenteeseen, täytyy vain kuulostella, miltä kropassa tuntuu.
    Se vain tuo rakkaimman lajin poisheittäminen tuntui murskaavalta... Kiitos tsempeistä lohduttavat hiukan!

    Pia, kiitos... Täytyykös minunkin nyt kääntyä sille triathlon uralle?

    VastaaPoista
  5. Häntä pystyyn sisko! Ei tuntuisi kyllä tuollaiset tuomiot mieluisilta omallekaan kohdalle, mutta odotas kun päivä pitenee ja kevätaurinko pilkistää, niin tulevaisuus alkaa näyttää paljon valoisammalta.

    VastaaPoista
  6. Hyvä ihiminen, älä nyt lahdattavaksi jouda! Oot niin kevytkin, ettei siitä saa ukkokultakaan kunnon tiliä. Niin ja vanahanahan kuuluukin kolotella...
    Enkös ollutkin lohdullinen ihiminen.
    Mitäpä sitä muuta toivottelemaan kuin rauhaa, rakkautta ja terveyttä.
    Terveisin Tiina joka tuli juuri punttisalilta tyrmäävin rapakuntoarvosanoin, paas kattoo kuinka huomenna juilii... Toista se oli silloin kaksvitosena...

    VastaaPoista
  7. Voi ei, nyt kyllä naurattaa... vai parempi tili minusta pitäis saada :D
    Oon ollut täällä aivan pahuksen kipiä tuon käsittelyn jäljiltä... Olis pitänyt pystyä pitämään vähän lomaa, ettei menis käsittely ite eestään. Katsotaan nyt, välillä meinaa iskeä uhma ja tuntuu siltä, että minähän hiihdän niinkuin haluan. Ja välillä yritän ajatella järkevästi. Just nyt oon kuitenkin niin kipiä, etten vahingossakaan eksy millään tyylillä ladulle!

    VastaaPoista
  8. Surkia homma :( Josko kuitenkin omien voimien mukaan jatkossa ees vähän sitä luisteluhiihtoakin. Toivotaan että saat nyt selän kuntoon. Tsemppiä ja halaus täältä "etelän variksilta" t:Sirpa

    VastaaPoista
  9. Voihan polvi, mutta kaikki liikunta ei kuitenkaan ole kielletty, joten perinteistä hiihtämään. Minäkin ostin perinteisen sukset ja olen opetellut hiihtämään. Eihän se niin vauhdikasta ole, mutta mukavaa.

    VastaaPoista
  10. Kiitos tsemppauksista "etelän varisksille" ;)
    Tosiaan ei kerry kilometrit niin joutuusti pertsalla, mutta aivan se on mukavaa kuntoilua sekin. Ja en kai voi jättää keväisiä aurinkolatureissuja tekemättä, luistelen sitten enemmän hissukseen... ja käyn taas väännättämässä lantion suoraan sen jälkeen HEH!

    VastaaPoista