WP: Matalilla sykkeillä

olen yrittänyt liikkua alkuvuoden. Onnin LUV-projekti ja henkilävaakalukemat patistivat vuoden ensimmäisellä viikolla liikkumaan varsin innokkaasti. Hyvä tuuri, että tänä vuonna Nivalassa koulut alkoivat vasta loppiaisen jälkeen - eipä päässyt palkkatyö häiritsemään harrastusta. Juoksulenkkeilyn lisäksi tuli käytyä päivittäin kävelylenkeilläkin. Hienosti sai Onni innostettua (tulokset) väkeä liikkeelle, vaikka hiihtokelien puute varmasti vähensi osallistujia

Loppiaisaatolle liikuntasarakkeeseen tuli ikävä nolla. Valmennusharrastus vei koko päiväksi bussiin: NiceHockeyn pelireissu Tampereelle alkoi aamupäivällä yhdentoista aikaan ja päättyi maanantaiaamuna puoli neljän aikaan. Tappion karvas kalkki kitkeröitti kotimatkaa ja heikensi unen laatua linja-auton penkissä.

Loppiaispäivä menikin sitten luistimien päällä talkoillessa tuomarina junnuturnauksessa.

LUV-projektin rykäisy, huonosti nukuttu yö ja pitkä tuomarointipäivä imivätkin miehestä mehut tehokkaasti ja pidinkin muutaman lepopäivän loppiaisen jälkeen.

13.1.2014 Talvi tekee vihdoin tuloaan: -18 astetta. Malisjoki jäätyy.

Juoksulenkeillä olen pitänyt sykehälytystä päällä ja ylärajana 142-lukemaa: vaikeaa on rauhallinen hölkkä. Pidemmillä lenkeillä olen käyttänyt Onnin suosittamaa 8/2-rytmitystä: kahdeksan minuuttia juoksua ja kaksi kävelyä. Hyväksi olen systeemin havainnut. Voihan se ohikulkijoita naurattaa, kun ukko aina välillä pyrähtelee juoksuun ja kohta pistää kävelyksi. 

- Eipä jaksa tuokaan juosta, saattavat ajatella. 

Siinäpä ihmettelevät, itsepä tiedän kuitenkin mitä teen.

Pari lenkuraa olen juossut ihan oman tuntemuksen mukaan. Tänään juoksinkin töistä kotiin “urku auki”. Seitsemäntoista asteen pakkaseen piti pukeutua aika vahvasti. Alkumatkasta tunne oli kuin Michelin-ukolla. Mittariin ja kelloon en vilkuillut, yritin ylläpitää reipasta tahtia. Kuutisen kilometriä kulki aika kivasti. Lopussa hiukan jo ahistikin. Tuiskulan kohdilla ajattelin, että kyllä km-vauhdin pitäisi olla lähempänä kuutta kuin kuutta ja puolta minuuttia, muuten on ukko kyllä ihan rapakunnossa. Kotona mittaria tutkiessani sain kerrankin riemastua: km-vauhti 5.37, eikä keskisykekkään ollut kuin 150, matkaakin 7,7 kilometriä. Ei ukko ihan rapakunnossa ollutkaan!

Tästä eteenpäinkin tarkoitukseni on talven aikana juoksennella (jollei hiihtokelit parane) lähinnä alle 140-sykkeillä ja pitempiä huikosia 8/2-rytmillä. Kerran viikossa tai parissa voi rykäistä lyhyemmän lenkin hiukan vauhdikkaammin. Tuota juoksu-kävelyrytmitystä aion jatkaa pitkillä lenkeillä myös kevään maratreenien alkaessa. Teen pitkät lenkit alusta lähtien yli kaksituntisina, mutta kevennän kokonaisrasitusta kävelypätkillä.

Hiihtämäänkin päästiin. Päivikki-armastukseni sai sunnuntaiaamuna houkuteltua minut Hiitolaan katsastamaan, löytyisikö ladulta lunta. Kymppi tuli hiihdeltyä yllättävän hyvällä ladulla: vain parin sadan metrin pätkä oli vaikeasti hiihdettävää. On se vaan kumman hankalaa pitää hiihdossa tuo syke tasaisen matalana, vaikkei Hiitolassa nousumetrejä juurikaan tule. Pienessäkin töppyrässä syke nousee, sen verran yläkropalla töitä joutuu kuitenkin tekemään.

Joulukuussa kertomani punnerrusohjelma on nyt ollut viikon tauolla. Yläselkä, hartiat ja niska menivät niin jumiin, että iski päänsärky. Nyt on viikko lepäilty ja lepäilen vielä toisen viikon (jollen tänä iltana innostu taas aloittamaan) superkompansaatiota odotellen.

Uuden vuoden lupaukseni työmatkapyöräilystä ei ole vielä ottanut tulta alleen, mutta onhan tässä vuotta vielä jäljellä – ja työpäiviä.

Niin ja NiceHockeykin katkaisi orastavan tappioputkensa eilen voittamalla TPS:n. Saapi taas valmentajakin yöt nukuttua.