keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Irvailivat mulle tänään

että "äiskä tässä sulle nyt on sitä ekstriimiä elämään", kun istuin auton takapenkillä kohta 18-vuotiaan poikani kyydissä kaupunkiajossa ja sykkeet pompotteli varmaan paria sataa. Pitkämielisyyttä vaaditaan ajo-opettajalta eli mieheltäni.

Lisää sykkeen nostoa sitten Pyssymäessä ykkös suksilla ja mitä siitä nyt kummempaa, tai voisin kai taas sen verran leuhottaa, että pahus ko oli mukavaa.
Saman verran kiersin, kuin eilen. Mäkiä kun kiipiää ylös ja laskee vinhasti alas, niin ei jaksa yhtä pitkästi kuin tasamaalla ympyrää pyöriessä.
14 km reilussa tunnissa.

6 kommenttia:

  1. Taidat tykätä hiihtämisestä. =D
    Hyvä se vaan on. =)

    Meillä ei oo vieläkään latuja, mutta lunta satelee kuitenkin. Toivon, että pääsisin itte viikonloppuna suksille.

    VastaaPoista
  2. Vai on nuorimies autokoululainen. Toivotaan opettajille pitkää pinnaa!

    VastaaPoista
  3. Juu Jaanaba, hiihto on mun ykkösjuttu! Kotikenttäetua sen verran tässä, että kun joki jäätyy pääsen omasta kotipihasta 32 km:n hiihtolenkille... mikäs sen mukavampaa. Toivotaan, että saat mukavan hiihtokokemuksen heti alkuun!

    Pirkko, ihmeesti se tuo Jarkon pinna on venynyt, mulla tahtoo päästä "jarruta jo !" kommentteja. Kyllä Ville osaa jo ajella, Ylivieskassa pitäs vaan käydä enemmän, että tulis tuota kaupunkiajoa.

    VastaaPoista
  4. On se mahtavaa, että ekstriimiä voi saada monella tapaa. :)

    VastaaPoista
  5. Jep Outi, taitaa sulla olla nää lasten autoilutykytykset vielä eessä päin ;D

    VastaaPoista
  6. Voih, ei nyt vielä voi alkaa ajattelemaankaan niitä tykytyksiä, kun nuorempanakin pojat saa jo ihan riittävästi tykytyksiä aikaan. :D

    Tämän viikon "paras" oli se, kun ekaluokkalainen oli laboratoriossa verikokeessa. Kaikki meni hyvin siihen asti, että päästiin naulakolle ja vedettiin takkia päälle. Yhtäkkiä poika meni valkoiseksi ja sanoi itkien, että äiti mun maha on tosi kipeä - ja heittäytyi/valahti lattialle makaamaan. Jep, jep. Ekstriimiä sekin, kun kannoin pojan sairaanhoitajien luo, että mitäs nyt tehdään...

    VastaaPoista