hartaat rukoukset... ehkä ne pitää säilyttää tärkeämpiä asioita varten.
Viikonlopun pidin rokulia, lauantaina oli Ylivieskassa tyttökiekkotapahtuma eli Viivillä kartoitus. Viimeisessä illan pelissä Jarkon kanssa pohdittiin, että jos lähdetään vielä Isr kiertään yötä vasten, mutta kotiin ajellessa alkoi laiskottaa ja ryhdyttiin saunan lämmitykseen.
Maanantaina olikin ihan eri fiilikset punttiksella treenatessä. Vaikka väkeä oli salin täydeltä, sain silti tehtyä treenin hyvällä keskisykkeellä. Enpä ole aiempina talvina saanut näin pitkää lihaskuntotreeniputkea itsestäni irti... Kiittääkkö pakkasta vai syyttää...
Tiistai-iltana saatiin sitten päähämme lähteä Isr:lle hölkkäämään. Päätettiin lähteä Vinnurvasta, kun pakkanen näytti kiristyvän (-24), mutta ihmeesti tarkeni. Alussa mulla hiukan paleli naamaa ja käsiä, mutta matkan edetessä paikat lämpeni. Niin vain näkyi Vinnurvajärvelläkin joku lamppupäässä hiihtelevän, se jos mikä on kylmää touhua. Lenkin jälkeen oli hyvät fiilikset. Jarkko meinas vaan, että "on se hyvä, että perheessä on toinenki hölömö"... jotta näin :D
Eilen illalla kahvakuulailin ja verryttelin maanantain salilla kipeytyneitä pakaroita. Tänä iltana ne menevät varmaan taas hapoille. Katellaan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juoksu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juoksu. Näytä kaikki tekstit
torstai 21. tammikuuta 2016
tiistai 5. tammikuuta 2016
Ylistys Uikolle
meidän hienolle, uudelle koko kansan olohuoneelle.
Näin pakkaspäivinä Uikkoon kun menee, niin törmää aika moneen muuhunkin, jotka tulevat hakemaan mielenvirkeyttä liikkumisesta. Tällaisina päivinä minä mielummin kyllä olisin vaikka hiihtämässä, mutta maitohappoiset reidet halusivat vesijuoksua. Siellä altaassa porskuttaessa törmäsin ylivieskalaisiin jotka kehuivat käyvänsä meidän Uikossa jopa 4 kertaa viikossa! Oli pakko kysyä, että miksi? On kuulemma niin paljon siistimpää meidän hallissa! Toivon siis, että kiitokset menisivät meidän Uikon siivoojillekkin, mahdottoman tärkeää ja hyvää työtä tekevät.
Koko kansan olohuoneeksi nimittäisin sen tähden, että konaisuudesta on tullut erittäin viihtyisä ja toimiva: Keilahalli näkyvillä ja yhdistämässä sekä jäähallin ja uimahallin toiminnan, näkyvyys houkuttelee liikkumaan niitäkin, joiden liikuntaharrastaminen on vasta alullaan. On mukava huomata, että nivalalaisten keilaamisen aloittamisen kynnys ei ole korkea. Myös viihtyisä kahvio ja snooker-pöytä näyttää kutsuvan väkeä viihtymään.
Meidän perheen viihtymispaikka on se jäähallin puoli, jossa juuri tällähetkelläkin treenaa kaksi tytärtä, mutta myös uikon kuntosalia käytetään melkein koko perheen voimin nykyisin.
Sanoisin, että ISO peukutus hienolle liikuntapaikka satsaukselle!
LUV-projektissa menossa neljäs päivä. Ensimmäisenä LUV-päivänä kierrettiin Jarkon kanssa ISR:n perhereitti kävellen parissa tunnissa. Koska selän nitkahtaminen oli ikävänä muistikuvana takaraivossa ja pakkasviikko luvissa, päätin, että painotan lihaskuntoon. Toisena päivänä siis puolitoista tuntia lihaskuntoa ja maitohappoisilla käsivarsilla hiihtoa tunti Vinnurvajärven jäällä. Kolmanteen päivään heräsin kivistystä reisissä ja käsivarsissa. ÄH! 17 astetta pakkasta, mitä ohjelmaan? Päätettiin käydä juoksentelemassa tunti Jarkon kanssa. Juoksun jälkeen loppui Jarkon LUVi siihen, alkoi nousta kuume, kehveli vieköön. Minä kävelin sitten iltasella kauppaan hakemaan potilaalle inkivääriä ja hunajaa.
Tänään jatkoin lihaskunnolla tunnin ja sen jälkeen läksin tunniksi tosiaan uikkoon rentouttamaan maitohappoisia reisiä. Huomenna patikoisin taas mielelläni ISR:llä, mutta kaveri ei oo patikkakunnossa :(
Mitähän sitä sitten, katsotaan.
Näin pakkaspäivinä Uikkoon kun menee, niin törmää aika moneen muuhunkin, jotka tulevat hakemaan mielenvirkeyttä liikkumisesta. Tällaisina päivinä minä mielummin kyllä olisin vaikka hiihtämässä, mutta maitohappoiset reidet halusivat vesijuoksua. Siellä altaassa porskuttaessa törmäsin ylivieskalaisiin jotka kehuivat käyvänsä meidän Uikossa jopa 4 kertaa viikossa! Oli pakko kysyä, että miksi? On kuulemma niin paljon siistimpää meidän hallissa! Toivon siis, että kiitokset menisivät meidän Uikon siivoojillekkin, mahdottoman tärkeää ja hyvää työtä tekevät.
Koko kansan olohuoneeksi nimittäisin sen tähden, että konaisuudesta on tullut erittäin viihtyisä ja toimiva: Keilahalli näkyvillä ja yhdistämässä sekä jäähallin ja uimahallin toiminnan, näkyvyys houkuttelee liikkumaan niitäkin, joiden liikuntaharrastaminen on vasta alullaan. On mukava huomata, että nivalalaisten keilaamisen aloittamisen kynnys ei ole korkea. Myös viihtyisä kahvio ja snooker-pöytä näyttää kutsuvan väkeä viihtymään.
Meidän perheen viihtymispaikka on se jäähallin puoli, jossa juuri tällähetkelläkin treenaa kaksi tytärtä, mutta myös uikon kuntosalia käytetään melkein koko perheen voimin nykyisin.
Sanoisin, että ISO peukutus hienolle liikuntapaikka satsaukselle!
LUV-projektissa menossa neljäs päivä. Ensimmäisenä LUV-päivänä kierrettiin Jarkon kanssa ISR:n perhereitti kävellen parissa tunnissa. Koska selän nitkahtaminen oli ikävänä muistikuvana takaraivossa ja pakkasviikko luvissa, päätin, että painotan lihaskuntoon. Toisena päivänä siis puolitoista tuntia lihaskuntoa ja maitohappoisilla käsivarsilla hiihtoa tunti Vinnurvajärven jäällä. Kolmanteen päivään heräsin kivistystä reisissä ja käsivarsissa. ÄH! 17 astetta pakkasta, mitä ohjelmaan? Päätettiin käydä juoksentelemassa tunti Jarkon kanssa. Juoksun jälkeen loppui Jarkon LUVi siihen, alkoi nousta kuume, kehveli vieköön. Minä kävelin sitten iltasella kauppaan hakemaan potilaalle inkivääriä ja hunajaa.
Tänään jatkoin lihaskunnolla tunnin ja sen jälkeen läksin tunniksi tosiaan uikkoon rentouttamaan maitohappoisia reisiä. Huomenna patikoisin taas mielelläni ISR:llä, mutta kaveri ei oo patikkakunnossa :(
Mitähän sitä sitten, katsotaan.
sunnuntai 27. joulukuuta 2015
Jouluviikolla
hienostelin sitten päkiäjuoksulla pohkeeni melkoisen jumiin, oikea pohje alkaa nyt vasta löysätä. Ei oo helppoa ei, niin tai kyllä juokseminen päkiöillä onnistuu, mutta pohkeet huutaa hoosiannaa... huutavatko lie joulun vuoksi :D
Jouluaaton pelasti Huhmarkallion latu; reilu 15 kilometriä käytiin siellä ennen joulusaunaa suihkimassa. Sää muuttui yhdessä yössä aivan radikaalisti, kun aattona hiihdeltiin mukavassa valkeudessa ja pikku pakkasessa. Sitten yön vesisade sulatti lumet ja seuraavana eli joulupäivänä hölkkäiltiin lenkkiä ihan sulilla asfalteilla. No hyvä niin, ei tarvinnut nastalenkkareita kaivella kaapista, minä kun en niissä viihdy ollenkaan.
Eilen taas kiusasin itseäni kahvakuulalla ja nyt on takamus kipiä. Vaikka olen ryhdistäytynyt tuossa punttisalilla käymisessäkin, niin kahvakuulalla vaan löytyy aivan eri lihakset.
Kaipaan lunta ja hiihtoa, liikkumaan pääsee muutenkin, mutta jos hiihto on suosikkilaji, niin minkäs teet?
Jouluaaton pelasti Huhmarkallion latu; reilu 15 kilometriä käytiin siellä ennen joulusaunaa suihkimassa. Sää muuttui yhdessä yössä aivan radikaalisti, kun aattona hiihdeltiin mukavassa valkeudessa ja pikku pakkasessa. Sitten yön vesisade sulatti lumet ja seuraavana eli joulupäivänä hölkkäiltiin lenkkiä ihan sulilla asfalteilla. No hyvä niin, ei tarvinnut nastalenkkareita kaivella kaapista, minä kun en niissä viihdy ollenkaan.
Eilen taas kiusasin itseäni kahvakuulalla ja nyt on takamus kipiä. Vaikka olen ryhdistäytynyt tuossa punttisalilla käymisessäkin, niin kahvakuulalla vaan löytyy aivan eri lihakset.
Kaipaan lunta ja hiihtoa, liikkumaan pääsee muutenkin, mutta jos hiihto on suosikkilaji, niin minkäs teet?
torstai 17. joulukuuta 2015
Juoksufoorumin juttuja
facebookissa tulee enää harvemmin kommentoitua tai luettuakaan. Siellä elelen vähän sivusta seuraajana, mutta eilen tarttui silmiini linkki blogiin onnenpäivät, jota piti sitten lukea vähän paremmin. Päkiäjuoksusta oli kyse ja samaisessa kirjoituksessa hirmuisen hyvin havainnollistava juutubelinkki juoksun muuttamisesta päkiäjuoksuun. Mietitytti, että vieläköhän näin vanaha akka oppis juoksemaan... epäilen suuresti, mutta piti lähteä kokeileen. Mulla kun nuo kantapäävaivat ovat jo niin arkea, että jos jotain ei tekniikalleen tee, niin kohta on juoksut juostu. Videosta sai hirveän hyvin kiinni oikean päkiäjuoksuasennon.
Oltiin hipsuteltu Jarkon kanssa tiistaina 9 km:n lenkki, joten eilisiltana ajattelin, että käyn Kullaanlenkin kävelemässä ja kokeilen samalla tuota päkiäjuoksua. Noin puolen kilsan välein otin pyrähdyksen ja tekniikka oli kyllä helppo omaksua, MUTTA vauhti kiihtyi ja syke nousi ja mietin, että mitenkähän tällaisella tyylillä juostaan pitkää peruslenkkiä... varmaan vaan niinkuin Alisa Vainio... pinkastaan menemään. O-ouuu! Ehkä pitäisi tehdä lyhkäsiä lenkkejä, joissa keskittyy täysin päkiä juoksuun... tarttuisiko se siitä pikkuhiljaa. Sitä niin helposti palaa vanhaan lönksöttelyyn.
Kun tuossa polar flown päiväkirjaa tutkiskelin, niin mulla on tällevuodelle pitkästi yli 700 km juostuna, yllättäen. Syytä olis tieten tekniikkaansa tarkistella näillä kilsoilla. Hiihtokilsoja ei tullut viimetalvena, kuin reilu 500, mutta reissunainen ei ehtinut enempää. Huonolta näyttää tämänkin talven hiihtokilsat, mutta ei auta kuin elää toivossa, että vielä saadaan ladut Nivalaankin. Hiihto kuitenkin tois taas erilaista liikettä tähän kieroon lantioon ja vois vaivat hiukan hellittää. Taitaa niitä olla aiempiakin talvia, joina ei oo ennenjoulua juuri viittäkymmpiä enempää hiihdelty? Jos hiihtotalvi tulee, niin olkoon tavoitteena se tonni kuitenkin. Muita tavoitteita on mahdoton ottaa sen 240 opintopisteen rinnalle.
keskiviikko 11. marraskuuta 2015
Kehveli vieköön
kun melkein innostuin tänne kirjoittelusta, niin avot, teräsnaiseen meinaa iskeä flunssa.
Perjantaina vielä käväisin hölkkäilemässä ja olin kovin hyvilläni tunteroisen lenkistä, joka melkeinstä onnistui matalemmilla sykkeillä... net tietänevät tämän hankaluuden, jotka tänne joskus ovat kurkistelleet... Niin lauantaina heräsin kaktus kurkussa. KÄÄK! No alakoipa hirviä pyristely flunssaa vastaan. Maitohappobakteeria, Carmollistippoja, kuusenkerkkiä ja tyrniä pakasteesta, Vanatallinnaa kuumana ja sitten inkivääriä, kuumana sitäkin. Mikä noista nyt olis tehokkain, sitä en osaa sanoa, mutta senpä voin sanoa, että olen voitolla. Lenkkeilemään en vielä uskalla, tosin semmoisia seitsämän kilsan kävelylenkkejä oon tehnyt päivttäin. Tuo raikas syksyinen sade tekkee hyvvää räkäisille keuhkoille. Ja kun se tuo vesisade muuttuu lumiseksi, niin sitten pitää olla iskussa, ei saa flunssapöpöt kiusata kun hiihtobaanat ovat valmiit. Eikä sykemittarista enää kurkistella, että pysyykö sykkeet matalana, heh, ei pysy kuitenkaan. Sukset on vielä vintillä, mutta kertoivat jo Kalajaskassa, jotta kohta Huhmarissa levitellään lumet hiihdeltäviksi. Jou-jou... ootellaan, ootellaan. En lie ainoa latujen oottelija ;)
Perjantaina vielä käväisin hölkkäilemässä ja olin kovin hyvilläni tunteroisen lenkistä, joka melkeinstä onnistui matalemmilla sykkeillä... net tietänevät tämän hankaluuden, jotka tänne joskus ovat kurkistelleet... Niin lauantaina heräsin kaktus kurkussa. KÄÄK! No alakoipa hirviä pyristely flunssaa vastaan. Maitohappobakteeria, Carmollistippoja, kuusenkerkkiä ja tyrniä pakasteesta, Vanatallinnaa kuumana ja sitten inkivääriä, kuumana sitäkin. Mikä noista nyt olis tehokkain, sitä en osaa sanoa, mutta senpä voin sanoa, että olen voitolla. Lenkkeilemään en vielä uskalla, tosin semmoisia seitsämän kilsan kävelylenkkejä oon tehnyt päivttäin. Tuo raikas syksyinen sade tekkee hyvvää räkäisille keuhkoille. Ja kun se tuo vesisade muuttuu lumiseksi, niin sitten pitää olla iskussa, ei saa flunssapöpöt kiusata kun hiihtobaanat ovat valmiit. Eikä sykemittarista enää kurkistella, että pysyykö sykkeet matalana, heh, ei pysy kuitenkaan. Sukset on vielä vintillä, mutta kertoivat jo Kalajaskassa, jotta kohta Huhmarissa levitellään lumet hiihdeltäviksi. Jou-jou... ootellaan, ootellaan. En lie ainoa latujen oottelija ;)
 |
| viimekeväänä kestohangilla kierreltiin Rimpinevaa, Linttinevaa ja Vinnurvajärveä |
keskiviikko 4. marraskuuta 2015
Kummallista
kyllä, kun vaivojani tänne valittelin, niin päättivät sitten häippästä vähäksi aikaa ilmeisesti.
Maanantaina kyllä kiusasin itseäni vielä illalla pilates-rullalla. Reiden sivuja en kärsinyt pyöritellä kuin pariin otteeseen, mutta oliskos siitä ollut apua Höh! Nimittäin tiistaina jo tuntui, että täytyy lähtiä lenkille ja Pirttirannan seiskan jälkeen keskiviikkoaamuna ei kireyksiä ollutkaan. Havaitsin sen vasta, kun tänään iltapäivällä mietin, millaista liikkumista tänään olisi hyvä harrastella. Oli niin hieno auringonpaiste, että tuntui hyvältä pyöräilykeliltä. Tästä kun lähtee kiipeämään Pyssymäkeen, siellä pyörähtää Kärpänlenkin ja palaa nousujohteisesti takaisin Pyssymäkeen, niin saa aika mukavaista sykkeen nostatusta pyörälläkin kahdenkympin verran. Nyt on sitten vaan tullut vouhotettua viimeisimmät liikkumiset aika kovilla sykkeillä, joten ilmeisti pitäisi pikkasen ottaa rauhallisemmin pari treeniä.
Punttisalia Jarkko ehdotteli huomiseksi. ÄH, miten oppisin tulemaan sinuksi sen punttiksen kanssa? Haluaisin oman salin, semmoisen kuin Mervillä ;)
Kouluhommissa aloittelen pisteidenkeräilyä Kärsämäen suunnilla. Siellä urheilualusasuja valmistavan Finnsvalan kanssa viritellään tuotteen testauskuvioita ja hiukan muotoiluhommiakin. Mielenkiintoista projektia taas vireillä.
Senkin takia tuntuu, että näistä omista liikkumisen iloista voisi kuitenkin kirjoitella, jos se jonkun muunkin saa sohvalta ylös, niin silloinhan ollaan jo jotakin voitettu.
Maanantaina kyllä kiusasin itseäni vielä illalla pilates-rullalla. Reiden sivuja en kärsinyt pyöritellä kuin pariin otteeseen, mutta oliskos siitä ollut apua Höh! Nimittäin tiistaina jo tuntui, että täytyy lähtiä lenkille ja Pirttirannan seiskan jälkeen keskiviikkoaamuna ei kireyksiä ollutkaan. Havaitsin sen vasta, kun tänään iltapäivällä mietin, millaista liikkumista tänään olisi hyvä harrastella. Oli niin hieno auringonpaiste, että tuntui hyvältä pyöräilykeliltä. Tästä kun lähtee kiipeämään Pyssymäkeen, siellä pyörähtää Kärpänlenkin ja palaa nousujohteisesti takaisin Pyssymäkeen, niin saa aika mukavaista sykkeen nostatusta pyörälläkin kahdenkympin verran. Nyt on sitten vaan tullut vouhotettua viimeisimmät liikkumiset aika kovilla sykkeillä, joten ilmeisti pitäisi pikkasen ottaa rauhallisemmin pari treeniä.
Punttisalia Jarkko ehdotteli huomiseksi. ÄH, miten oppisin tulemaan sinuksi sen punttiksen kanssa? Haluaisin oman salin, semmoisen kuin Mervillä ;)
Senkin takia tuntuu, että näistä omista liikkumisen iloista voisi kuitenkin kirjoitella, jos se jonkun muunkin saa sohvalta ylös, niin silloinhan ollaan jo jotakin voitettu.
sunnuntai 26. lokakuuta 2014
Lomaviikko
otettiin vähän rennommin, vaikka tulihan tuota jumppailtua ja juoksenneltuakin.
Viikolla käväistiin katsastamassa Rovaniemellä, miten siellä pojan opiskeluelämä on alkanut.
Keskiviikkona retkeiltiin Ounasvaaran maisemissa ja kyllä täytyy sanoa, että kateeksi käy, oli niin huikeet lenkkimaastot siellä.
Latukin olis ollut, ei vaan tiedetty ottaa suksia mukaan. Ilmeisesti se oli vasta tämän viikon aikana tehty. Arvaa harmittiko?
Mukava reissu. Ville tosin ei päässyt meidän kanssa retkelle, kun oli tentti juuri keskiviikkona.
Perjantaina tein kahvakuulan ja eilen käveleskelin tuolla jäätiköillä puolitoista tuntia.
Tänään 4+1 rytmillä reilu kymppi kamalan kankein jaloin, kahvakuula tuntui vielä haaruksissa. Viimeksi tieten kirjoittelin, että juoksu sujuu, mutta nyt ei sujunut, ei ollenkaan... Oli liikaa vaatetta ja tiet niin vellinkiä ettei jalkoja tahtonut saada kurasta nousemaan, sykkeet poukkoili jne...
Noo, ei mee vahvasti meidän pelinaisillakaan, ovat juuri Kuhmossa pelaamassa ja turpiin on tulossa niin että tukka lähtee. Eilen peli oli hirmu tasainen ja sen jälkeen uhkuivat voitontahtoa. Nyt näyttää tilanne olevan jo 6-1.
Lopuksi voisin heittää HAASTEEN.
Nimittäin viimesyksynä söin niin kamalan paljon joulukonvehteja jo ennen joulua, että jouluna niissä ei ollut enää mitään viehätystä. Nyt kesän aikana oon jättänyt karkin syönnin aika vähiin ja pudottanut painoa muutaman kilon... (tästä painonhallinta asiasta voisin joskus kirjoittaa... oon aloittanut jo, mutta siitä hirrrrveen pitkä kirjoitus). Hämenlinnassa mulla on ihan kauhea tarve mussuttaa koko ajan jotain, kun on niin ikävä kotiin. Noo kuitenkin, nyt olis tarkoitus pitää näppinsä erossa suklaarasioita ja korkata vasta jouluna sellainen iiiso rasia, joka ostettiin tullessa Rovaniemeltä Haaparannan Candy Worldistä.
Saankos kavereita tähän messiin?
Viikolla käväistiin katsastamassa Rovaniemellä, miten siellä pojan opiskeluelämä on alkanut.
Keskiviikkona retkeiltiin Ounasvaaran maisemissa ja kyllä täytyy sanoa, että kateeksi käy, oli niin huikeet lenkkimaastot siellä.
Latukin olis ollut, ei vaan tiedetty ottaa suksia mukaan. Ilmeisesti se oli vasta tämän viikon aikana tehty. Arvaa harmittiko?
Mukava reissu. Ville tosin ei päässyt meidän kanssa retkelle, kun oli tentti juuri keskiviikkona.
Perjantaina tein kahvakuulan ja eilen käveleskelin tuolla jäätiköillä puolitoista tuntia.
Tänään 4+1 rytmillä reilu kymppi kamalan kankein jaloin, kahvakuula tuntui vielä haaruksissa. Viimeksi tieten kirjoittelin, että juoksu sujuu, mutta nyt ei sujunut, ei ollenkaan... Oli liikaa vaatetta ja tiet niin vellinkiä ettei jalkoja tahtonut saada kurasta nousemaan, sykkeet poukkoili jne...
Noo, ei mee vahvasti meidän pelinaisillakaan, ovat juuri Kuhmossa pelaamassa ja turpiin on tulossa niin että tukka lähtee. Eilen peli oli hirmu tasainen ja sen jälkeen uhkuivat voitontahtoa. Nyt näyttää tilanne olevan jo 6-1.
Lopuksi voisin heittää HAASTEEN.
Nimittäin viimesyksynä söin niin kamalan paljon joulukonvehteja jo ennen joulua, että jouluna niissä ei ollut enää mitään viehätystä. Nyt kesän aikana oon jättänyt karkin syönnin aika vähiin ja pudottanut painoa muutaman kilon... (tästä painonhallinta asiasta voisin joskus kirjoittaa... oon aloittanut jo, mutta siitä hirrrrveen pitkä kirjoitus). Hämenlinnassa mulla on ihan kauhea tarve mussuttaa koko ajan jotain, kun on niin ikävä kotiin. Noo kuitenkin, nyt olis tarkoitus pitää näppinsä erossa suklaarasioita ja korkata vasta jouluna sellainen iiiso rasia, joka ostettiin tullessa Rovaniemeltä Haaparannan Candy Worldistä.
Saankos kavereita tähän messiin?
tiistai 14. lokakuuta 2014
Uskaltaisiko
tänne näkyville kirjoittaa, että tuntuu siltä kuin juoksu alkaisi kulkea?
Sunnuntain pitkiksen jälkeen oli kyllä hiukan työlästä istua junassa, mutta silti hyvä mieli kun viikkokilometritkin alkaa kympeillä eli viimeviikon juoksukilsat 37,7.
Pikkuhilijaa on silti tarkoitus edetä ja tuo 4+1 rytmi on kyllä aika mainio sykkeiden tasoittaja.
Eilen mulla oli palautuspäivä ja kävin uima-hallilla juoksentelemassa. Vesijuoksua vajaa 50 min ja olisinko uinut kymmenisen minuuttia.
Tänään tuntui tosiaan siltä, että tämä juoksu alkaa olla rutiinia. Semmoista mukavaa ja helpontuntuista kun on, niin on vaivatonta lähtiä lenkille.
Harmittaa vaan nyt, kun puhelimen ja kellon synkronointi tökkii, enkä saa käppyröitä näkyviin :( samperi tuon tekniikan kanssa.
No ajassa 1.02.08 8.61km
Keskisyke 144 ja maksimi 161... lopun kovat nousut nostaa sykettä... seli-seli.
Running index 46
Ja olinpa oikein tyytyväinen näihin lukemiin, hjyvä fiilis!
Sunnuntain pitkiksen jälkeen oli kyllä hiukan työlästä istua junassa, mutta silti hyvä mieli kun viikkokilometritkin alkaa kympeillä eli viimeviikon juoksukilsat 37,7.
Pikkuhilijaa on silti tarkoitus edetä ja tuo 4+1 rytmi on kyllä aika mainio sykkeiden tasoittaja.
Eilen mulla oli palautuspäivä ja kävin uima-hallilla juoksentelemassa. Vesijuoksua vajaa 50 min ja olisinko uinut kymmenisen minuuttia.
Tänään tuntui tosiaan siltä, että tämä juoksu alkaa olla rutiinia. Semmoista mukavaa ja helpontuntuista kun on, niin on vaivatonta lähtiä lenkille.
Harmittaa vaan nyt, kun puhelimen ja kellon synkronointi tökkii, enkä saa käppyröitä näkyviin :( samperi tuon tekniikan kanssa.
No ajassa 1.02.08 8.61km
Keskisyke 144 ja maksimi 161... lopun kovat nousut nostaa sykettä... seli-seli.
Running index 46
Ja olinpa oikein tyytyväinen näihin lukemiin, hjyvä fiilis!
 |
| Ja silimän iloa blogin lukijoille viimeiseltä elävänmallin maalauskerralta |
perjantai 10. lokakuuta 2014
Treeniviikkoon
ei tullut nyt tunteja, mutta ehkä tehoja senkin eestä.
Keskiviikkona yritin JUOSTA puoli tuntia eli vitosen... Ja huh kyllä teki tiukkaa. Ihmettelin ihan miten sitä on joskus kympin päässyt alle tuntiin! Maximit oli 176 ja avgt 158 (phiuuuh) 5km ja 30 min. Lenkin jälkeen tein takapuolen kidutusta eli toiminnallisen kuntojumpan jättipallolla, jossa kyllä persus saa tiukkaa treeniä ja se lankutus pallon päällä, sitä pitää harjoitella.
Torstaina pimiä, märkä ja liukas lenkki pyssymäessä, josta potku oli hiukan vähissä. En nostanut sykettä, juoksentelin vain vajaan pari kierrosta. Paikat oli selvästi kireenä. Hyvä niin, sillä tänään oli varattunna hieronta. Pari tuntia Kirsi käytti jalkojen lihasten vaivaamiseen ja pikkuhiljaa joku kohta aukesikin. Reisien ulko-ja sisäsyrjät oli tosi tiukkana.
Huominen puhalletaan ja sunnuntaina mennään taas neliykköstä.
Keskiviikkona yritin JUOSTA puoli tuntia eli vitosen... Ja huh kyllä teki tiukkaa. Ihmettelin ihan miten sitä on joskus kympin päässyt alle tuntiin! Maximit oli 176 ja avgt 158 (phiuuuh) 5km ja 30 min. Lenkin jälkeen tein takapuolen kidutusta eli toiminnallisen kuntojumpan jättipallolla, jossa kyllä persus saa tiukkaa treeniä ja se lankutus pallon päällä, sitä pitää harjoitella.
Torstaina pimiä, märkä ja liukas lenkki pyssymäessä, josta potku oli hiukan vähissä. En nostanut sykettä, juoksentelin vain vajaan pari kierrosta. Paikat oli selvästi kireenä. Hyvä niin, sillä tänään oli varattunna hieronta. Pari tuntia Kirsi käytti jalkojen lihasten vaivaamiseen ja pikkuhiljaa joku kohta aukesikin. Reisien ulko-ja sisäsyrjät oli tosi tiukkana.
Huominen puhalletaan ja sunnuntaina mennään taas neliykköstä.
.JPG) |
| Nicehockeyn tämän kauden joukkuekuva |
tiistai 7. lokakuuta 2014
Aqua zumbassa
piiitkästä aikaa.
Ajattelin eilen, että joku palauttava olis hyvä ja menin Uikkoon Marianne Pisilän aqua zumbaan. No siellähän olikin aika reipas meiniki. Liikeitä oli muokattu niin, että ne oli helpompi vedessä toteuttaa. Viimeksi moitin tästä lajista sitä, että nopeassa temmossa ei kerennyt muuta kuin päätä pyöritellä...
Nyt tuli mukava lämmin reippaassa tanssillisessa vesizumpailussa. Uutta liikettä myös olkapäälle, jota jälkikäteen meinasi hiukan juilia, mutta ajattelen, että oli tervettä ja hyvää liikettä.
Positiivisesti yllätyin! Harmitti, kun jätin sykemittarin kotiin.
Huomenna taitaa olla joku Kuonanojan Heidin vesijumppa, olispa hauska käydä kokeilemassa pysyiskö siellä Heidin tahdissa. Onko kukaan käynyt? Kokemuksia?
Tänään kävin Pyssymäessä nostamassa sykettä. Juoksin alkuun kiekan lämmittelyksi ja kun pääsiin jyrkkiin mäkiin jäin sitten sauvattelemaan niissä ylös, kävellen alas ja taas ylös. Sauvat rytmitti mukavasti nousuja noita rynnistyksiä oli kaiken kaikkiaan 5. Maksimia en saanut kuin 181. Mutta hyvä reeni, joka kerralla syke nousi tuonne 180, viimeisessä nousussa 179. 50 min treeni.
Sykemittarikin keksi jo uudet kehumiset: Hieno harjoitus! Kehitit huomattavasti aerobista kuntoasi ja kykyäsiharjoitella kovalla intensiteetillä pidempiä aikoja. Tämä harjoitus kehitti myös nopeuttasi ja suorituskykyäsi.
Edit. Heidin jumppa menikin sivu suun, kun oli tänään :( mielelläni kuulisin silti kokemuksia!
Ajattelin eilen, että joku palauttava olis hyvä ja menin Uikkoon Marianne Pisilän aqua zumbaan. No siellähän olikin aika reipas meiniki. Liikeitä oli muokattu niin, että ne oli helpompi vedessä toteuttaa. Viimeksi moitin tästä lajista sitä, että nopeassa temmossa ei kerennyt muuta kuin päätä pyöritellä...
Nyt tuli mukava lämmin reippaassa tanssillisessa vesizumpailussa. Uutta liikettä myös olkapäälle, jota jälkikäteen meinasi hiukan juilia, mutta ajattelen, että oli tervettä ja hyvää liikettä.
Positiivisesti yllätyin! Harmitti, kun jätin sykemittarin kotiin.
Huomenna taitaa olla joku Kuonanojan Heidin vesijumppa, olispa hauska käydä kokeilemassa pysyiskö siellä Heidin tahdissa. Onko kukaan käynyt? Kokemuksia?
Tänään kävin Pyssymäessä nostamassa sykettä. Juoksin alkuun kiekan lämmittelyksi ja kun pääsiin jyrkkiin mäkiin jäin sitten sauvattelemaan niissä ylös, kävellen alas ja taas ylös. Sauvat rytmitti mukavasti nousuja noita rynnistyksiä oli kaiken kaikkiaan 5. Maksimia en saanut kuin 181. Mutta hyvä reeni, joka kerralla syke nousi tuonne 180, viimeisessä nousussa 179. 50 min treeni.
Sykemittarikin keksi jo uudet kehumiset: Hieno harjoitus! Kehitit huomattavasti aerobista kuntoasi ja kykyäsiharjoitella kovalla intensiteetillä pidempiä aikoja. Tämä harjoitus kehitti myös nopeuttasi ja suorituskykyäsi.
Edit. Heidin jumppa menikin sivu suun, kun oli tänään :( mielelläni kuulisin silti kokemuksia!
sunnuntai 5. lokakuuta 2014
Tunnustan
että en tätäkään aiemmin uskonut, siis että kunto kasvaa kävelemällä. Tieten se tuo Onnikin jo jotakin harjoittelusta tietää ;)
Harjoitusmääräräni ovat pysyneet 10 tunnin tienoilla viikoittain ja siihen olen kovasti tyytyväinen. Ollaan Jarkon kanssa sunnuntaiaamuisin noita metsäpolkuja hipsuteltu 4+1 rytmillä. Ja opeteltu juoksemaan matalammilla sykkeillä.
Viimeviikon ohjelma meni näin:
Ma Juoksu 8 km Vanajaveen ympäri
Ti Reilu tunti kävelyä (koulumatkat) ja illalla 45 min vesijuoksua (ensimmäistä kertaa Hämptonissa uimahallissa) ja noin vartti uintia
Keskiviikkona lähdettiin 4+1 rytmillä luokkakaverin kanssa hölkkäämään, ensimmäisen kierroksen (noin 7 km) jälkeen Emma sai lenkistä tarpeekseen, mutta mulla pukuhistorian esseen hyvä palaute siivitti juoksemaan lisää: yht. 15 km, kaks tuntia meni, mutta 139 keskisyke lämmitti mieltä.
Torstaina taas käveleskelin puolitoista tuntia, koska sykemittari vaati lepopäivää.
Perjantai oli junassa kököttämispäivä, joten koululta asemalle (n. 4.5 km) 8 kilon rinkka selässä kävellen. Reissaaminen junalla 10 tuntia viikossa vie oman veronsa, yleensä oon seuraavana päivänäkin vielä vähän tollisko.
Koska sunnuntaille suunniteltiin pitkää lenkkiä niin lauantaina pakastin puolukoita ja tein syyshommia pihalla. Lehtien haravointikin on aika hikistä hommaa.
Ja viikon kohokohta TÄNÄÄN:
16.83 km Miksiköhön tuota reittiä kutsuisin? Rimpinevan laitamilla juoksenteluksi, vai?
Lähdettiin Lehmilammenlaavun parkkikselta ja kartasta näkyy reitti. 4+1 rytmillä mentiin ja keskisyke TA-DAA 132 !!!! Kun juoksu kulki ja näin sykemittarista koko ajan, että sykkeet pysyy matalalla, ihmettelin vain kun ei oo tätäkään hommaa aiemmin ymmärtänyt kokeilla. Juoksuindeksi oli kovin mitä tämän mittarin olemassaolo aikana oon saanut: 53.
Fiilikset on on nyt just niin hyvät, kuin ne kuuluukin olla... kunto on noususuuntainen, sen kertoi torstai-iltana mitattu leposyke 49.
Huomenna varmaankin joko palauttava jumppa tai vesihommeli.
Sitten olis vähän rutistusta viikolle tiedossa... on nimittäin viikko kotona, yritän keräillä AHOT-pinnoja kokoon ja kai sitä pitää käydä pyssymäessä vähän sykkeitä nostamassa.
Harjoitusmääräräni ovat pysyneet 10 tunnin tienoilla viikoittain ja siihen olen kovasti tyytyväinen. Ollaan Jarkon kanssa sunnuntaiaamuisin noita metsäpolkuja hipsuteltu 4+1 rytmillä. Ja opeteltu juoksemaan matalammilla sykkeillä.
Viimeviikon ohjelma meni näin:
Ma Juoksu 8 km Vanajaveen ympäri
Ti Reilu tunti kävelyä (koulumatkat) ja illalla 45 min vesijuoksua (ensimmäistä kertaa Hämptonissa uimahallissa) ja noin vartti uintia
Keskiviikkona lähdettiin 4+1 rytmillä luokkakaverin kanssa hölkkäämään, ensimmäisen kierroksen (noin 7 km) jälkeen Emma sai lenkistä tarpeekseen, mutta mulla pukuhistorian esseen hyvä palaute siivitti juoksemaan lisää: yht. 15 km, kaks tuntia meni, mutta 139 keskisyke lämmitti mieltä.
Torstaina taas käveleskelin puolitoista tuntia, koska sykemittari vaati lepopäivää.
Perjantai oli junassa kököttämispäivä, joten koululta asemalle (n. 4.5 km) 8 kilon rinkka selässä kävellen. Reissaaminen junalla 10 tuntia viikossa vie oman veronsa, yleensä oon seuraavana päivänäkin vielä vähän tollisko.
Koska sunnuntaille suunniteltiin pitkää lenkkiä niin lauantaina pakastin puolukoita ja tein syyshommia pihalla. Lehtien haravointikin on aika hikistä hommaa.
Ja viikon kohokohta TÄNÄÄN:
16.83 km Miksiköhön tuota reittiä kutsuisin? Rimpinevan laitamilla juoksenteluksi, vai?
Lähdettiin Lehmilammenlaavun parkkikselta ja kartasta näkyy reitti. 4+1 rytmillä mentiin ja keskisyke TA-DAA 132 !!!! Kun juoksu kulki ja näin sykemittarista koko ajan, että sykkeet pysyy matalalla, ihmettelin vain kun ei oo tätäkään hommaa aiemmin ymmärtänyt kokeilla. Juoksuindeksi oli kovin mitä tämän mittarin olemassaolo aikana oon saanut: 53.
Fiilikset on on nyt just niin hyvät, kuin ne kuuluukin olla... kunto on noususuuntainen, sen kertoi torstai-iltana mitattu leposyke 49.
Huomenna varmaankin joko palauttava jumppa tai vesihommeli.
Sitten olis vähän rutistusta viikolle tiedossa... on nimittäin viikko kotona, yritän keräillä AHOT-pinnoja kokoon ja kai sitä pitää käydä pyssymäessä vähän sykkeitä nostamassa.
sunnuntai 21. syyskuuta 2014
Polokujuoksua
tänään rytmillä 4+1. Juostiin sama lenkki, mikä käytiin katsastamassa muutama viikko sitten.
Järvikylän pururadalta maastopyöräreitille ja sitä pitkin jatkettiin.
9.65 km ajassa 1:20:34
Keskisyke 138, max 162
Metsässä tuntui tämä 4 min juoksua, 1 min kävelyä paljon luontevammalta, kuin noita maantielenkkejä tallatessa. Metsässä juoksu, se on kyllä niiiin mukavaa!
Tosin eilisestä kahvakuulailusta ja kyykkäilystä oli hiukan haarukset tiukkana, mutta ei silti tarvinnut puunjuuriin kompuroida tälläkertaa.
Selässä on hiukan tuntunut nyt illasta, että on eri maastossa lenkkeillyt, mutta vaan sellaista pientä erilaista, ei kipua. Niin huokailin metsässä, että kantapää kivusta on enää hailakka muisto ja nyt huomaan, että polvikipua en edes muistanut!
Järvikylän pururadalta maastopyöräreitille ja sitä pitkin jatkettiin.
9.65 km ajassa 1:20:34
Keskisyke 138, max 162
Metsässä tuntui tämä 4 min juoksua, 1 min kävelyä paljon luontevammalta, kuin noita maantielenkkejä tallatessa. Metsässä juoksu, se on kyllä niiiin mukavaa!
Tosin eilisestä kahvakuulailusta ja kyykkäilystä oli hiukan haarukset tiukkana, mutta ei silti tarvinnut puunjuuriin kompuroida tälläkertaa.
Selässä on hiukan tuntunut nyt illasta, että on eri maastossa lenkkeillyt, mutta vaan sellaista pientä erilaista, ei kipua. Niin huokailin metsässä, että kantapää kivusta on enää hailakka muisto ja nyt huomaan, että polvikipua en edes muistanut!
keskiviikko 17. syyskuuta 2014
Tarviikos
sitä liikkua ollenkaan, jos unohtaa sykemittarin kotiin?
Meinasi ihan harmittaa eilen junassa istuissa, kun huomasin, että sykemittarin kello on kotona latauksessa.
Viimeviikonkin sain pidettyä heleposti kymmenessä tunnissa. Kun tiistaina viimeksi kirjoittelin, ettei oo tullut jumpattua, niin tuli mentyä keskiviikkona iloiseen lihaskuntojumppaan eli näitä meille opiskelijoille Hamkon tarjoamia ilmaisjumppia. Siellä pumpattiin lisää kyykkyjä ja pakaralihaksia, joten lopulta en tullutkaan kamalan kipiäksi noista jumpista, kun sillä lähti millä oli tullutkin. Torstaina taisin kiertää tuon saman vanajaveen lenkin minkä kiersin tänäänkin tunteroinen ja kahdeksan kilsaa. Siitä lenkistä en vaan saa tarpeekseni, on se niin kaunis tuo Hämeenlinna.
Viimeviikolla tuli aika pitkiä kävelylenkkejäkin, kun piti taivaltaa sarjalippujen ostoon vr:ltä ja muutakin ees taas tallustamista. Eilen toin sitten pyörän tänne, niin voi kulkea kouluun pyörällä ainakin vielä, kun ei oo kovin liukasta. Ja joutuu helpommin junaankin kun on pyörä. Kolme-neljä kilometriä kun taivaltaa melkein kymmenen kilon rinkka selässä, niin tietää taivaltaneensa.
Viikonloppuna alkoi taas nicekiekko ja mun lenkkikaveri oli sitten jo niissä hommissa lauantaina. Minä pyöräilin pyssymäkeen sieniä poimimaan. Sunnuntaina aamupäivästä käytiin Jarkon kanssa vielä reilu 40 km pyöräilemässä... Nythän nuo uhkaavat maantiepyöräkelien loppumisella, katsotaas pääseekö kohta hiihtämään..
Maanantaina mulla olikin kahdentunnin hieronta ja kyllähän noita jumituksia löytyi, mutta sain kehuja hyvästä olkalihasten kuntouttamisesta, oli kuulemma näkyviä tuloksia ;)
Tänään siis hieronnan jälkeen eka hissuttelu ilman sykemittaria...tarkistin vielä ja kas ei hassumpaa tasan sama aika 57 min meni mikä viimeviikollakin. Miten äkkiä siihenkin on taas tottunut: sykeseurantaan, nyt tuntuu ettei pärjää ilman....
Meinasi ihan harmittaa eilen junassa istuissa, kun huomasin, että sykemittarin kello on kotona latauksessa.
Viimeviikonkin sain pidettyä heleposti kymmenessä tunnissa. Kun tiistaina viimeksi kirjoittelin, ettei oo tullut jumpattua, niin tuli mentyä keskiviikkona iloiseen lihaskuntojumppaan eli näitä meille opiskelijoille Hamkon tarjoamia ilmaisjumppia. Siellä pumpattiin lisää kyykkyjä ja pakaralihaksia, joten lopulta en tullutkaan kamalan kipiäksi noista jumpista, kun sillä lähti millä oli tullutkin. Torstaina taisin kiertää tuon saman vanajaveen lenkin minkä kiersin tänäänkin tunteroinen ja kahdeksan kilsaa. Siitä lenkistä en vaan saa tarpeekseni, on se niin kaunis tuo Hämeenlinna.
Viimeviikolla tuli aika pitkiä kävelylenkkejäkin, kun piti taivaltaa sarjalippujen ostoon vr:ltä ja muutakin ees taas tallustamista. Eilen toin sitten pyörän tänne, niin voi kulkea kouluun pyörällä ainakin vielä, kun ei oo kovin liukasta. Ja joutuu helpommin junaankin kun on pyörä. Kolme-neljä kilometriä kun taivaltaa melkein kymmenen kilon rinkka selässä, niin tietää taivaltaneensa.
Viikonloppuna alkoi taas nicekiekko ja mun lenkkikaveri oli sitten jo niissä hommissa lauantaina. Minä pyöräilin pyssymäkeen sieniä poimimaan. Sunnuntaina aamupäivästä käytiin Jarkon kanssa vielä reilu 40 km pyöräilemässä... Nythän nuo uhkaavat maantiepyöräkelien loppumisella, katsotaas pääseekö kohta hiihtämään..
Maanantaina mulla olikin kahdentunnin hieronta ja kyllähän noita jumituksia löytyi, mutta sain kehuja hyvästä olkalihasten kuntouttamisesta, oli kuulemma näkyviä tuloksia ;)
Tänään siis hieronnan jälkeen eka hissuttelu ilman sykemittaria...tarkistin vielä ja kas ei hassumpaa tasan sama aika 57 min meni mikä viimeviikollakin. Miten äkkiä siihenkin on taas tottunut: sykeseurantaan, nyt tuntuu ettei pärjää ilman....
sunnuntai 7. syyskuuta 2014
Upiat ulkoiluilmat
ovat pistäneet vipinää reissunaisen rutiineihin, niin että on saanut viikkotunnit säilymään vielä entisellään. Tämän viikon tunnit näyttäisi 9 tuntia 57 min.
Maanantaina pidin täyslepopäivän pitkän lenkin palautumiseen.
Tiistaina sitten juoksin Pirttirannanlenkin vajaa 7 km, jonka jälkeen lihaskuntoa eli kyykkyjä sillä 8 kg:n tangolla 30x30x30, nostoja hiukan vähemmän, lankkua 2x2 min ja punnerruksia. Tämän rypistyksen jälkeen saattoi hyvillä mielin istahtaa junaan viideksi tunniksi. Olipa se muuten taas ankaraa kököttämistä tuo junassa junnaaminen, huh-huijaa!
Keskiviikkona sainkin jo huijattua osan opiskelijakamuista lenkkeileen. Juostiin (ja osittain käveltiin) kuutisen kilsaa Vanajaveen ympäri. Minä jatkoin sitten vielä hiukkasen juoksentelua, joten matkaa tuli lopulta yhteensä vähän yli 12 kilsaa.
Torstainakin sain kavereista lenkkiseuraa ja käpäistiin 9 km juoksentelemassa. Tämän lenkin jälkeen sykemittari meinasi, että pitäisi palautua välillä, joten perjantaina kotiin saavuttuani käväisin vain tunteroisen kävelyllä.
Lauantaina oli monta rautaa tulessa: Omppuja soseeksi päivällä ja iltapäivällä saalistamaan sieniä.
Metsässä olin tulla ihan höperöksi, tatteja, rouskuja ja kehnäsieniä ihan mielettömät määrät, myös mustikoita ja puolukoita. Kivilammen laavulle suunnattiin retkieväitten kanssa ja samalla otettiin talteen metsän antimia.
Tänä aamuna päästiin vielä pyöräilemään, joten viikonvaihde oli aika täydellinen. Käytiin Autiorannan lenkki hyristelemässä (47 km) loistokelissä aikaan 1.49. sellaista mukavan reipasta 26 km:n keskivauhtia.
Näin siis alkoi opiskelut reippaissa merkeissä...
Ensviikolle samat tavoitteet ja mietintään saadaanko alastonmalliksi seuraavalla kertaa nainen vai mies ;)
Maanantaina pidin täyslepopäivän pitkän lenkin palautumiseen.
Tiistaina sitten juoksin Pirttirannanlenkin vajaa 7 km, jonka jälkeen lihaskuntoa eli kyykkyjä sillä 8 kg:n tangolla 30x30x30, nostoja hiukan vähemmän, lankkua 2x2 min ja punnerruksia. Tämän rypistyksen jälkeen saattoi hyvillä mielin istahtaa junaan viideksi tunniksi. Olipa se muuten taas ankaraa kököttämistä tuo junassa junnaaminen, huh-huijaa!
Keskiviikkona sainkin jo huijattua osan opiskelijakamuista lenkkeileen. Juostiin (ja osittain käveltiin) kuutisen kilsaa Vanajaveen ympäri. Minä jatkoin sitten vielä hiukkasen juoksentelua, joten matkaa tuli lopulta yhteensä vähän yli 12 kilsaa.
Torstainakin sain kavereista lenkkiseuraa ja käpäistiin 9 km juoksentelemassa. Tämän lenkin jälkeen sykemittari meinasi, että pitäisi palautua välillä, joten perjantaina kotiin saavuttuani käväisin vain tunteroisen kävelyllä.
Lauantaina oli monta rautaa tulessa: Omppuja soseeksi päivällä ja iltapäivällä saalistamaan sieniä.
Metsässä olin tulla ihan höperöksi, tatteja, rouskuja ja kehnäsieniä ihan mielettömät määrät, myös mustikoita ja puolukoita. Kivilammen laavulle suunnattiin retkieväitten kanssa ja samalla otettiin talteen metsän antimia.
 |
| Kivilammen laavun tunnelmaa Jarkon kuvaamana |
Tänä aamuna päästiin vielä pyöräilemään, joten viikonvaihde oli aika täydellinen. Käytiin Autiorannan lenkki hyristelemässä (47 km) loistokelissä aikaan 1.49. sellaista mukavan reipasta 26 km:n keskivauhtia.
Näin siis alkoi opiskelut reippaissa merkeissä...
Ensviikolle samat tavoitteet ja mietintään saadaanko alastonmalliksi seuraavalla kertaa nainen vai mies ;)
sunnuntai 31. elokuuta 2014
Kas kas
viikkoon en oo tänne näköjään mitään skriivaillut.
Alkaa olla jo noita syyskiiruksia ilmassa, mutta liikuttu on, jo vain!
Ajattelin lätkäistä tähän taulun, josta oon ihan tosi mielissäni:
Elokuun liikut, mutta tässä vaan sellaiset "viralliset liikunnat". Epävirallisia mm. 10 kuutiota puita liiteriin kannettuna, mustikan poimintaa tai muuttokuorman lastausta ja purkua, jotka tulevat siis lisäksi näihin näkyvissä oleviin liikkumisiin.
Loppuviikosta voisi sanoa, että pääsin jo hiukan treeninmakuun, kun keskiviikkona juoksin Pirttirannan lenkin ja sen jälkeen tein voimaaylävartaloon-jumpan, sitten vielä kyykkäsin tanko (n.8 kg) niskassa. Seuraavana päivänä tosiaan puunkanto oli hiukan kangeeta. Perjantaina kipaisin Pyssiksellä tunteroisen sykkeet maksimissaan 178 ja keskisyke 151. Eilen sitten muuttorevohkan jälkeen Raudaskylän pyörälenkki tuntui sopivan kepoisalta, kun tälle aamulle suunniteltiin pitkistä.
Aamulla käytiin nelisentoista km hölkkäilemässä rytmillä 4 min juoksua 1 min kävelyä. Keskisyke pysyi 144, jospa se siitä kehittyis pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Näitä pitkiksiä kun en nyt oo harrastellut, muuten kuin pyörällä. Yhdestä jutusta olin niin iloinen tämän lenkin jälkeen: juoksuindeksi näytti 50!!!! Onko muilla kokemuksia tuosta juoksuindeksistä? Ilahduttaa ja kannustaa ainakin minua, silloin kun juoksu tuntuu olleen raahustamista.
Nyt se alkaa sitten taas pisteiden metsästys koulurintamalla. Tiistaina junalla Hämptoniin ja sitä rataa... Näillä pohjilla luulis liikkumisen maistuvan sielläkin, mutta tiedän, että kun hommia alkaa puskea koulun puolesta hanakasti, niin tahtoo lenkkeilyinto hiipua. Kassellaan mites puhti pysyy?!
Oliskohan sellainen seitsämän tuntia viikkoon tavoiteltavissa, yhdeksän kuulostaisi paremmalta :)
Alkaa olla jo noita syyskiiruksia ilmassa, mutta liikuttu on, jo vain!
Ajattelin lätkäistä tähän taulun, josta oon ihan tosi mielissäni:
.png) |
| Kuvaa klikkaamalla saat selvemmän kalenterin |
Elokuun liikut, mutta tässä vaan sellaiset "viralliset liikunnat". Epävirallisia mm. 10 kuutiota puita liiteriin kannettuna, mustikan poimintaa tai muuttokuorman lastausta ja purkua, jotka tulevat siis lisäksi näihin näkyvissä oleviin liikkumisiin.
Loppuviikosta voisi sanoa, että pääsin jo hiukan treeninmakuun, kun keskiviikkona juoksin Pirttirannan lenkin ja sen jälkeen tein voimaaylävartaloon-jumpan, sitten vielä kyykkäsin tanko (n.8 kg) niskassa. Seuraavana päivänä tosiaan puunkanto oli hiukan kangeeta. Perjantaina kipaisin Pyssiksellä tunteroisen sykkeet maksimissaan 178 ja keskisyke 151. Eilen sitten muuttorevohkan jälkeen Raudaskylän pyörälenkki tuntui sopivan kepoisalta, kun tälle aamulle suunniteltiin pitkistä.
Aamulla käytiin nelisentoista km hölkkäilemässä rytmillä 4 min juoksua 1 min kävelyä. Keskisyke pysyi 144, jospa se siitä kehittyis pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Näitä pitkiksiä kun en nyt oo harrastellut, muuten kuin pyörällä. Yhdestä jutusta olin niin iloinen tämän lenkin jälkeen: juoksuindeksi näytti 50!!!! Onko muilla kokemuksia tuosta juoksuindeksistä? Ilahduttaa ja kannustaa ainakin minua, silloin kun juoksu tuntuu olleen raahustamista.
Nyt se alkaa sitten taas pisteiden metsästys koulurintamalla. Tiistaina junalla Hämptoniin ja sitä rataa... Näillä pohjilla luulis liikkumisen maistuvan sielläkin, mutta tiedän, että kun hommia alkaa puskea koulun puolesta hanakasti, niin tahtoo lenkkeilyinto hiipua. Kassellaan mites puhti pysyy?!
Oliskohan sellainen seitsämän tuntia viikkoon tavoiteltavissa, yhdeksän kuulostaisi paremmalta :)
sunnuntai 24. elokuuta 2014
Viikkotuntimäärä
jäi alle seitsämän tällä viikolla, mutta ei harmita. Viimeviikon kovat vedot pakottivat löysäämään kierroksia. Toki jos pyöräilemään ois päässyt, niin määrät olis mukavammat, mutta sade rajoittaa mun pyöräilyinnokkuutta.
Perjantai-iltana kävin hölkkäilemässä Pirttirannan lenkin kankein jaloin. Kahdeksan kilon kahvakuulaan siirtyminen oli tehnyt tehtävänsä. Selän ja lantion seudulla tuntui niinkuin olisi treenin tehnyt torstaina. 145 oli keskisyke vajaan seitsämän kilsan lenkillä. Tälläkertaa en vilkuillut sykemittaria, vaan ajattelin hölkkäillä tuntemusten mukaan.
Eilisiltana vietettiin Viivin kummitusten kanssa venetsialaisia... Perinteisesti meillä venetsialaiset ovat olleet viikkoa aiemmin Viivin syntymäpäivän vuoksi. Leijonalapseni, Viivi-vauvani täytti jo 13 vuotta.
Tänään kävimme Jarkon kanssa tutkailemassa uusia lenkkipolkuja. Viime viikonloppuna Jarkko oli värvättynä maastopyöräkisoissa liikenteenvalvojaksi Torpantielle ja oli siellä tutkaillut samalla lenkkipolkuja. Järvikylän kuntopolkua pitkin lähdimme patikoimaan pyörämaastot ja lenkkipoluiksi sopevat reitit.
Otin mukaan marjanpoimurin ja ajattelin, että iltapalaksi rahkamustikat poimin. Mustikoita oli niin paljon, että harmitti, kun en ottanut ämpäriä mukaan. Muovipussi oli taskussa, mutta siihen piti kerätä haperoita, kun niitäkin oli niin mahdottomasti.
Parin tunnin reippailu metsäpoluilla tutkaillen hienoja maastopyöräreittejä, reilu kahdeksan kilsaa tuli patikointia. Mustikoita oli pakko syödä välillä, kun poimuriin ei enempäänsä mahtunut.
Tosi mukava sunnuntai-iltapäivä, sääkin suosi ja lämmin tuli käveleskellessä.
Perjantai-iltana kävin hölkkäilemässä Pirttirannan lenkin kankein jaloin. Kahdeksan kilon kahvakuulaan siirtyminen oli tehnyt tehtävänsä. Selän ja lantion seudulla tuntui niinkuin olisi treenin tehnyt torstaina. 145 oli keskisyke vajaan seitsämän kilsan lenkillä. Tälläkertaa en vilkuillut sykemittaria, vaan ajattelin hölkkäillä tuntemusten mukaan.
Eilisiltana vietettiin Viivin kummitusten kanssa venetsialaisia... Perinteisesti meillä venetsialaiset ovat olleet viikkoa aiemmin Viivin syntymäpäivän vuoksi. Leijonalapseni, Viivi-vauvani täytti jo 13 vuotta.
Tänään kävimme Jarkon kanssa tutkailemassa uusia lenkkipolkuja. Viime viikonloppuna Jarkko oli värvättynä maastopyöräkisoissa liikenteenvalvojaksi Torpantielle ja oli siellä tutkaillut samalla lenkkipolkuja. Järvikylän kuntopolkua pitkin lähdimme patikoimaan pyörämaastot ja lenkkipoluiksi sopevat reitit.
.JPG) |
| Kivilammella alkumatkasta |
Otin mukaan marjanpoimurin ja ajattelin, että iltapalaksi rahkamustikat poimin. Mustikoita oli niin paljon, että harmitti, kun en ottanut ämpäriä mukaan. Muovipussi oli taskussa, mutta siihen piti kerätä haperoita, kun niitäkin oli niin mahdottomasti.
Parin tunnin reippailu metsäpoluilla tutkaillen hienoja maastopyöräreittejä, reilu kahdeksan kilsaa tuli patikointia. Mustikoita oli pakko syödä välillä, kun poimuriin ei enempäänsä mahtunut.
Tosi mukava sunnuntai-iltapäivä, sääkin suosi ja lämmin tuli käveleskellessä.
torstai 21. elokuuta 2014
Arki on alkanut
ei auta pyristely, kesästä on enää lämmin mukava muisto.
Kouluhommiin tahtoo katse kääntyä väen vängällä; tietsikalla istuskellaan pukuhistorian powerpointteja tutkien ja muistiinpanoja tehden.
Aika tuntuu menevän turhan joutuusti, pitäisi jostain keksiä päiviin enemmän mittaa. Herukkapensaat on nyt tyhjennetty ja mehustettu, vadelmasato alkaa ehtyä, mutta omput kypsyvät vielä puussa, niissä on urakkaa ehkä ensviikon loppupuolelle.
Sääret vihoittelivat mulle viimeviikon vetotreeneistä, joten niitä piti yrittää lepytellä maanantaina. Ajattelin, että tykkäisivät vesijuoksusta ja uinnista. Yhteensä varmaan tunteroinen meni vedessä, pyöräilyä sitten siihen puolituntinen lisäksi. Kävin myös kylmäaltaassa sääriä viilentämässä... vanha avantouimari ei meinannut muistaa miten kylymää se vesi oikiasti on.
Tiistaille suunnittelin pyöräilyä, mutta sadepäivä muutti suunnitelman pullanleipomuspäiväksi. Sitten, kun aurinko alkoi pilkottaa pilvenraosta, pitikin jo olla pesiskentän kioskilla kahvin keitossa. Sinne kävelin ja hölkkäsin Katvalasta kottiin pelin jälkeen. Sääret eivät vieläkään olleet pehmenneet vaikka niitä pilatesrullalla olin aamusella möyhentänyt. Illalla sitten hieroin sääriin relaxanttia ja tein Kirsiltä oppimaani Kalevalaista lihaksen avaamista eli tavallaan puristin säärilihasta ja liikutin jalkaterää koukistaen ja ojentaen. Tämä liike on varmaan ihan parhaita lihaksen avaamisliikeitä mitä tiedän, ei tunnu yhtään mukavalle, mutta on hyvä avaava liike.
Keskiviikkona jalat sai lepoa, tönötin vain marjapensailla ja kävelin ystävän luo syömään kermaisia kääretorttu leivoksia :)
Niin vain tuntui tänäaamuna, että jalat vosivat olla lenkkikunnossa, joten Kiekon lenkin kävin hölkkäämässä. Koska olen päättänyt opetella uusia juoksurutiineja, niin sykkeet pidin alhaalla. Tarkoittaa siis, että en juossut vaan hipsuttelin. Keskisyke reilun seitsämän kilsan lenkillä 138, maksimi 147, on muutes mulle kehitystä tää!
Juoksun jälkeen nostatin sitten sykettä kahvakuulajumpan verran puoli tuntia ja pystyi jo tekemään jumpan 8 kg:n kuulalla kokonaan eli ylävartalon lihaksetkin alkaa olla taas kondiksessa. Täytyy varmaan ostaa Hämptoniin sitten myös kahvakuula, ettei lihakset pääse löystymään... vai löytyisköhän tuolta joku kahvakuulajumppa/ryhmä johon vois osallistua?
Kouluhommiin tahtoo katse kääntyä väen vängällä; tietsikalla istuskellaan pukuhistorian powerpointteja tutkien ja muistiinpanoja tehden.
Aika tuntuu menevän turhan joutuusti, pitäisi jostain keksiä päiviin enemmän mittaa. Herukkapensaat on nyt tyhjennetty ja mehustettu, vadelmasato alkaa ehtyä, mutta omput kypsyvät vielä puussa, niissä on urakkaa ehkä ensviikon loppupuolelle.
Sääret vihoittelivat mulle viimeviikon vetotreeneistä, joten niitä piti yrittää lepytellä maanantaina. Ajattelin, että tykkäisivät vesijuoksusta ja uinnista. Yhteensä varmaan tunteroinen meni vedessä, pyöräilyä sitten siihen puolituntinen lisäksi. Kävin myös kylmäaltaassa sääriä viilentämässä... vanha avantouimari ei meinannut muistaa miten kylymää se vesi oikiasti on.
Tiistaille suunnittelin pyöräilyä, mutta sadepäivä muutti suunnitelman pullanleipomuspäiväksi. Sitten, kun aurinko alkoi pilkottaa pilvenraosta, pitikin jo olla pesiskentän kioskilla kahvin keitossa. Sinne kävelin ja hölkkäsin Katvalasta kottiin pelin jälkeen. Sääret eivät vieläkään olleet pehmenneet vaikka niitä pilatesrullalla olin aamusella möyhentänyt. Illalla sitten hieroin sääriin relaxanttia ja tein Kirsiltä oppimaani Kalevalaista lihaksen avaamista eli tavallaan puristin säärilihasta ja liikutin jalkaterää koukistaen ja ojentaen. Tämä liike on varmaan ihan parhaita lihaksen avaamisliikeitä mitä tiedän, ei tunnu yhtään mukavalle, mutta on hyvä avaava liike.
Keskiviikkona jalat sai lepoa, tönötin vain marjapensailla ja kävelin ystävän luo syömään kermaisia kääretorttu leivoksia :)
Niin vain tuntui tänäaamuna, että jalat vosivat olla lenkkikunnossa, joten Kiekon lenkin kävin hölkkäämässä. Koska olen päättänyt opetella uusia juoksurutiineja, niin sykkeet pidin alhaalla. Tarkoittaa siis, että en juossut vaan hipsuttelin. Keskisyke reilun seitsämän kilsan lenkillä 138, maksimi 147, on muutes mulle kehitystä tää!
Juoksun jälkeen nostatin sitten sykettä kahvakuulajumpan verran puoli tuntia ja pystyi jo tekemään jumpan 8 kg:n kuulalla kokonaan eli ylävartalon lihaksetkin alkaa olla taas kondiksessa. Täytyy varmaan ostaa Hämptoniin sitten myös kahvakuula, ettei lihakset pääse löystymään... vai löytyisköhän tuolta joku kahvakuulajumppa/ryhmä johon vois osallistua?
sunnuntai 17. elokuuta 2014
En muistanutkaan
miten tukkoon voi itsensä treenillä saada. (ISO huokaus)
On ollut ajatuksena treenailla itselleen jonkin sortin kuntoisuutta, mutta viimeviikko lipsahti kyllä tehojen puolesta kovemmalle puolelle. En tiedä olisiko ollut aika vielä ihan lauantain tehoihin... olosta päätellen ehkä ei.
Eilen illalla lähdimme porukan vetolenkille. Juostiin teollisuuskylän liepeille (kolmisen kilsaa) lämmittelyksi. Ja siellä sitten vetoja Porukalla 10x30 sek. puolentoista min palautuksella ja 5x1 min parin minuutin palautuksella. Muuten ihan mukavaakin, mutta mulle ei ollut lyllerryskamuja :(
Nousujohdanteisesti sain nuo puolen minuutin vedot vedettyä ja syke näytti käyneen korkeimmillaan 181... aika hyvin näin vanhalta muorilta. Seitsämännen vedon kohdalla käyrien mukaan nitkahdin. Pidemmissä vedoissa pari sain juostua hyvin, loput oli sitten jo raahustamista. Max syke 176 noilla pidemmillä vedoilla.
Tänä aamuna kuuden aikaan heräsin ja tunsin olevani jäykkä rautakanki, joka paikkaa kivisti ja kolotti. Ihanpa tuli nuo puolikkaat ja marat mieleen. Yritin tehdä hiukan palauttavia jumppia, eikä niistäkään tahtonut tulla mitään, kun olin niin jäykkä ja kiriä. Tuli taas sellainen olo, että ei oo juoksu minun laji, mutta jotenkin sitä itsensä pitää liikkeessä vaan pitää.
Tämän viikon liikut:
Ma pyöräily 2h 1 min, melonta 1h 3 min
Ti vetotreeni tuiskulassa 40 min
Ke reippailu lukiolle, jossa 1 h tanssimix-jumppaa, hölkkä tuiskulaan Viivin jalkismatsiin yht. 2h 9min
To Suunnistus ja loppuverkka yht. 48 min
Pe Pyöräily 30 km 1h 4 min
La Alkuverkka 28 min Vetotreeni 1. 19 min Vetotreeni 2. 13 min Loppuverkka 24 min Jarkko laskeskeli kilometrejä tulleen noin kymmenen.
Su Jumpat muokkaus+jättipallo+venyttely 1h 12 min
Yht. 10 h 27 min Tehoja oli kyllä tällä viikolla reippaan oloisesti, kun en nyt menis ihan tukkoon. Jonkin sorttista palauttavaa kai nyt ensi viikko sitten?
Vilja sai arvotehtävän lauantaille, kun valittiin päätuomariksi C-poikien itä-länteen.
Tyttö suoriutui oikein mallikkaasti ja jämäkästi hommasta, joka aiheutti paljon jännitystä, kun samanikäiset pelimiehet olivat kyseessä.
Hyvin löytyi kanttia olla vihellystensä takana, vaikka toinen pelinjohtajista (mies) välillä tuli karjumaan pää punaisena, että "selvästi pesässä!" Tytär tunnusti kotona, että pelotti, mutta rauhallisesti tyttö hoiti tilanteen, eikä pelkääminen näkynyt muutaman metrin päähän katsomoon millään tavalla :)
.JPG)
.JPG)
.JPG)
.JPG)
On ollut ajatuksena treenailla itselleen jonkin sortin kuntoisuutta, mutta viimeviikko lipsahti kyllä tehojen puolesta kovemmalle puolelle. En tiedä olisiko ollut aika vielä ihan lauantain tehoihin... olosta päätellen ehkä ei.
Eilen illalla lähdimme porukan vetolenkille. Juostiin teollisuuskylän liepeille (kolmisen kilsaa) lämmittelyksi. Ja siellä sitten vetoja Porukalla 10x30 sek. puolentoista min palautuksella ja 5x1 min parin minuutin palautuksella. Muuten ihan mukavaakin, mutta mulle ei ollut lyllerryskamuja :(
Nousujohdanteisesti sain nuo puolen minuutin vedot vedettyä ja syke näytti käyneen korkeimmillaan 181... aika hyvin näin vanhalta muorilta. Seitsämännen vedon kohdalla käyrien mukaan nitkahdin. Pidemmissä vedoissa pari sain juostua hyvin, loput oli sitten jo raahustamista. Max syke 176 noilla pidemmillä vedoilla.
Tänä aamuna kuuden aikaan heräsin ja tunsin olevani jäykkä rautakanki, joka paikkaa kivisti ja kolotti. Ihanpa tuli nuo puolikkaat ja marat mieleen. Yritin tehdä hiukan palauttavia jumppia, eikä niistäkään tahtonut tulla mitään, kun olin niin jäykkä ja kiriä. Tuli taas sellainen olo, että ei oo juoksu minun laji, mutta jotenkin sitä itsensä pitää liikkeessä vaan pitää.
Tämän viikon liikut:
Ma pyöräily 2h 1 min, melonta 1h 3 min
Ti vetotreeni tuiskulassa 40 min
Ke reippailu lukiolle, jossa 1 h tanssimix-jumppaa, hölkkä tuiskulaan Viivin jalkismatsiin yht. 2h 9min
To Suunnistus ja loppuverkka yht. 48 min
Pe Pyöräily 30 km 1h 4 min
La Alkuverkka 28 min Vetotreeni 1. 19 min Vetotreeni 2. 13 min Loppuverkka 24 min Jarkko laskeskeli kilometrejä tulleen noin kymmenen.
Su Jumpat muokkaus+jättipallo+venyttely 1h 12 min
Yht. 10 h 27 min Tehoja oli kyllä tällä viikolla reippaan oloisesti, kun en nyt menis ihan tukkoon. Jonkin sorttista palauttavaa kai nyt ensi viikko sitten?
Vilja sai arvotehtävän lauantaille, kun valittiin päätuomariksi C-poikien itä-länteen.
Tyttö suoriutui oikein mallikkaasti ja jämäkästi hommasta, joka aiheutti paljon jännitystä, kun samanikäiset pelimiehet olivat kyseessä.
Hyvin löytyi kanttia olla vihellystensä takana, vaikka toinen pelinjohtajista (mies) välillä tuli karjumaan pää punaisena, että "selvästi pesässä!" Tytär tunnusti kotona, että pelotti, mutta rauhallisesti tyttö hoiti tilanteen, eikä pelkääminen näkynyt muutaman metrin päähän katsomoon millään tavalla :)
torstai 14. elokuuta 2014
Salissa hyppinen
ei ilmeisesti minulle sovi.
Niin mieluusti, kun osallistuisin noihin ryhmäliikuntoihin, mutta tämän aamuinen polvikipu sanoo, että ei ole hyväksi sellainen. Kansalaisopiston elokuun aloitusjumpassa kävin ja tanssimix oli teemana. Mielestäni hyppelyä ei ollut edes kovin paljon. En tiedä mikä siinä sitten lie, että polvi juonittelee salijumppien jälkeen. Kuitenkin olen sen juuri niillä M@gdan jumpilla saanut ärmäkäksi ja toivoin niin, että se kesän treenin jälkeen kestäisi jumppaa, kun Hämeenlinnassa ne olisi niin mukava aloittaa. Joku väärässä asennossa kiertyminenkin saattaa olla kipeytymiseen syynä, mene ja tiedä!
Jarkko teki maanantaina sykemittariini ensimmäisen ohjelman, joka tiistaina piti toteuttaa: 5x400 metriä. Lämmittelyjuoksu ensin Tuiskulaan ja siitä sitten vetoja höyryään. Takasuora oli vastatuulta ja tuntui joka kerta, että voimat menee siihen. Lämpenin pikkuhiljaa vedosta vetoon ja koko treenistä jäi hyvä mieli, kun viimeisellä viidennen vedon satasella vasta tunsin juoksevani.
Maksimi syke 179
Kovatehoinen ja maksimiharjoitus
Niin mieluusti, kun osallistuisin noihin ryhmäliikuntoihin, mutta tämän aamuinen polvikipu sanoo, että ei ole hyväksi sellainen. Kansalaisopiston elokuun aloitusjumpassa kävin ja tanssimix oli teemana. Mielestäni hyppelyä ei ollut edes kovin paljon. En tiedä mikä siinä sitten lie, että polvi juonittelee salijumppien jälkeen. Kuitenkin olen sen juuri niillä M@gdan jumpilla saanut ärmäkäksi ja toivoin niin, että se kesän treenin jälkeen kestäisi jumppaa, kun Hämeenlinnassa ne olisi niin mukava aloittaa. Joku väärässä asennossa kiertyminenkin saattaa olla kipeytymiseen syynä, mene ja tiedä!
Jarkko teki maanantaina sykemittariini ensimmäisen ohjelman, joka tiistaina piti toteuttaa: 5x400 metriä. Lämmittelyjuoksu ensin Tuiskulaan ja siitä sitten vetoja höyryään. Takasuora oli vastatuulta ja tuntui joka kerta, että voimat menee siihen. Lämpenin pikkuhiljaa vedosta vetoon ja koko treenistä jäi hyvä mieli, kun viimeisellä viidennen vedon satasella vasta tunsin juoksevani.
Maksimi syke 179
Kovatehoinen ja maksimiharjoitus
Tämä harjoitus lisäsi kehosi kykyä kestää anaerobista
rasitusta. Se paransi maksimihapenottokykyäsi (VO2max), nopeuttasi ja
tehokkuuttasi. Tätä harjoitustehoa suositellaan verrattain lyhyisiin
harjoituksiin. Lämmittely ennen harjoitusta ja jäähdyttely sen jälkeen
ovat tärkeitä.
Sannoo sykemittari
Vielä pitäisi toimintoihin tutustua ja ohjelmien käyttöön perehtyä paremmin, kun olisin halunnut katsella ajan aina 400 metrin kiekalta, mutta ei onnistunut. Tai onnistuikin noista käyristä, mutta asetuksia pitäisi hiukan vaihdella.
Nyt kuitenkin alkaa se vaihe, että alkaa olla mielessä enemmän pukuhistoria ja opintopisteet, kuin sykemittarin asetusten räplääminen, niin se vaan menee; Tänään keskiaikaista pukukulttuuria luvassa.
Sannoo sykemittari
Vielä pitäisi toimintoihin tutustua ja ohjelmien käyttöön perehtyä paremmin, kun olisin halunnut katsella ajan aina 400 metrin kiekalta, mutta ei onnistunut. Tai onnistuikin noista käyristä, mutta asetuksia pitäisi hiukan vaihdella.
Nyt kuitenkin alkaa se vaihe, että alkaa olla mielessä enemmän pukuhistoria ja opintopisteet, kuin sykemittarin asetusten räplääminen, niin se vaan menee; Tänään keskiaikaista pukukulttuuria luvassa.
maanantai 11. elokuuta 2014
Viikkotuntimäärä
jäi nyt sitten hiukan vajaaksi, kun jouduinkin yhteensattumien vuoksi peräsimeen sunnuntai-illan soudussa. Hiukan muutakin selkkausta sunnuntaina, niin etten ehtinyt minkäänlaisella lenkille, vaikka kuinka yritin. Pyöräilykamppeetkin olivat päällä varmaan tunnin, mutta sitä ei taideta laskea liikkumiseksi... Vadelmapuskat notkuvat marjoja, joten päätin sitten kerätä satoa talteen.
Ja jotain positiivista (joo on se 3 litraa vadelmiakin psitiivista) se peräsmieshomma on nyt hyvin hanskassa, ei mene enää sormi suuhun kirkkoveneen ohjauksessa! Että jos joku päättää koota Sulkavansoutuun joukkueen, niin täällä olis perämies valmiina :D
Mutta viimeviikon liikut:
Ma jumppa, luultavasti toiminnallinen käsipainotreeni ja joku muu (en ollut laittanut ylös, enkä muista :( 1 h 20 min
Ti hidas pyörälenkki 1h 23 min
Ke Pyörälenkki 1h 59 min
To Juoksulenkki Viljan kanssa puoli tuntia ja kahvakuula puolituntia
Pe Juoksulenkki omalla naiskaartilla reilu puolituntia ja soutu 2 h 30 min
La Lenkki pyssymäessä 45 min
Su Kulijailua ja peräairon heilutusta
Yht. 9 tuntia ja 28 minnuuttia, voi kehveli jäi alle kymmenen tunnin... Nooh, täytyypi yrittää paikata tälläviikolla. Mutta jopa kolmena päivänä hellejuoksua, se on hyvin!
Tänään oli hieno tuuleton aamu, joten viiskymppiä kävin pyörällä kurvaamassa.
Ja jotain positiivista (joo on se 3 litraa vadelmiakin psitiivista) se peräsmieshomma on nyt hyvin hanskassa, ei mene enää sormi suuhun kirkkoveneen ohjauksessa! Että jos joku päättää koota Sulkavansoutuun joukkueen, niin täällä olis perämies valmiina :D
Mutta viimeviikon liikut:
Ma jumppa, luultavasti toiminnallinen käsipainotreeni ja joku muu (en ollut laittanut ylös, enkä muista :( 1 h 20 min
Ti hidas pyörälenkki 1h 23 min
Ke Pyörälenkki 1h 59 min
To Juoksulenkki Viljan kanssa puoli tuntia ja kahvakuula puolituntia
Pe Juoksulenkki omalla naiskaartilla reilu puolituntia ja soutu 2 h 30 min
La Lenkki pyssymäessä 45 min
Su Kulijailua ja peräairon heilutusta
Yht. 9 tuntia ja 28 minnuuttia, voi kehveli jäi alle kymmenen tunnin... Nooh, täytyypi yrittää paikata tälläviikolla. Mutta jopa kolmena päivänä hellejuoksua, se on hyvin!
Tänään oli hieno tuuleton aamu, joten viiskymppiä kävin pyörällä kurvaamassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)