maanantai 31. tammikuuta 2011

Kovin kiinnostavaksi

käy nää mun päivitykset.
Tänään hyvä keli 15 km ajassa 1,05 keskisyke 158... työpäivän rasitukset näkyvät sykkeessä, luulisin.
Mietinkin näitä päivityksiä ja tätä blogia yleensä, kun päivitykset on vain kilometreja ja vauhteja tai sitten vaivaa siellä ja jumitusta täällä... Onko pointtia?

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Nihkiäksi

kelin teki -10 asteen pakkanen ja uusi lumi.
15 km ajassa  1,07 keskisyke 151

lauantai 29. tammikuuta 2011

Jou-jou

niin meni viissataa liukkaasti rikki.
Vähän jäinen baana ja hurja vauhti.
20 km ajassa 1,25 keskisyke 151

perjantai 28. tammikuuta 2011

Pakko lepoa

taas muutama päivä.
Olkapää heittäytyi häijyksi, joten oli parempi pitää se liikkumattomana vähän aikaa. No tosin neulomista sen oli pakko kestää, töitä on pakko tehdä.
Hyvään saumaan sattui työpaikan virkistysilta, jossa oli mahdollisuus avantouintiin.
Tiistain ja keskiviikon söin muutamia tulehduskipulääkkeitä ja torstaina päätin käydä humpsauttamassa kivun avantoon. Humpsautus oli hyvää lääkettä. Viime yön nukuin paremmin kuin pitkiin aikoihin. Tunsin jo illalla oloni mahdottoman raukeaksi ja rennoksi. Pitäisi oikeastaan taas ottaa avannossa käynti silloin tällöin ohjelmaan. Jokunen vuosi kävin avannossa paljonkin, mutta iho kuivui liiasta innokkuudesta.

Tänä iltana ladulla oli sitten lentokeli. Jokunen aika sitten pohdin vauhtejani, mutta kyllä vauhti on paljon kelistä kiinni. Tänään 15 km ajassa 1.07. Keli olis haastanut hiihtelemään pitempääkin lenkkiä, mutta Viivi olisi joutunut olemaan turhan kauan yksin kotona. Ja ehkä olkapäällekkin helpompi homma.
Huomenna saa tulla vaikka mummuja taivaan täydeltä, sen viissatasen käyn rikkomassa.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Lunta lissää

ja aina vaan tuppuroidaan.
Tänään kuitenkin hyvä luisto nollakelillä.
15 km Hiitolassa. Ja kyllä se viissataa pikkuhiljaa lähestyy. 

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Aurinkoladulla

ei vielä paistanut aurinko, mutta rauha ja hiljaisuus, sitä oli muillekkin jaettavaksi.
Tämä latu kiertää Rimpinevan ja on 14 km pitkä, mutta jos lähtee Pyssymäestä matkaa kertyy 20 km.
Ja se mitä hartaasti odotan, että pääsis lähteen kotopihasta, silloin matkaa tulisi n.31 km.
Nyt vain on erikoista tuo, että jään päälle kertyy vettä; joelle on turha mennä jalkojaan kastelemaan ja järvellä sama homma. Vielä on talvea jäljellä, vielä tulee kirkkaita päiviä...
21 km tänään olkapäätä säästelen alle tunti 50 min...siis tosi rentoa ;) matalilla sykkeillä naatiskellen!

lauantai 22. tammikuuta 2011

Joogavenytykset

ja vyötäräjumppa torstaina. Mukava kun pääsi tuohon jumppaankin kiinni taas.
Lepopäivä perjantaina; vasen olkapää on hiukan juonitellut, enkä tiedä miksi. Luisteluhiihdossa se on kyllä "vetopuoli", kun olen vasuri.
Tunnustan nukkuvani vasemman käden päällä ja se ei varmaankaan auta asiaa, siitä on niin vaikea opetella pois :(
Tänään taas 15 km tuppurointia Hiitolassa. 15 cm uutta lunta viimeyönä teki hiihtämisestä haastavaa.

Muutes oon tutkaillut kalenteria ja hyvä paastoajankohta olis noin viikko 12 eli meidän hiihtolomaviikon jälkeen alkaisi laskeutuminen. Eli ne jotka haluavat kimppaan voivat sellaista alustavaa aivotyötä tehdä sitä mietiskellen. Annan kyllä ainakin täältäkäsin tukea ja työpaikalla sitten konkreettisemmin---mutta perärutkut saa jokainen tehdä itse ;DD 

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Liukkaampaa

menoa tänään, paljon se on tämä juttu luistosta kiinni.
17,5 km tunti parikymmentä min.
Vähän kaipailen jo sykemittarianikin. Ois miälenkiintoista tietää... nimittäin tänään vauhdin myötä nousi sitten sykkeetkin. Ai niin, munhan piti nauttia tästä kahleettomuudesta.

Oli jo muitakin jotka päästelivät ärräpäitä latujen kehnouden takia.
Nyt täytyypi kysyä, jos täällä käy kamuja jotka käyvät järvellä hiihtelemässä, että joko päässee Rimpinevalle asti? Josko ens viikonloppuna lähtisin katteleen?

tiistai 18. tammikuuta 2011

Yhtä samaa

eli Hiitolassa 15 km, vähän parempi luisto kuin eilen  ja muutaman minuutin nopeampaa, mutta latua ei ollut vieläkään ajettu... GRRR..
Piti tutkailla viimevuoden vauhteja hiukan, kun nyt on tuntunut niin tahkialta ja hitaalta tämä homma. Parhaimmilla keleillä oon hiihtänyt hiitolassa 15 km tuntiin ja 7 minuuttiin, vuosi sitten tammikuulla. Joko kunto ei oo nyt ollenkaan kohillaan tai sitten minusta on tulossa vanhus?

maanantai 17. tammikuuta 2011

Tuppurointia

Hiitolassa 15 kilometriä luistellen, tunti  18 min.
Luisto oli ihan hyvä, mutta pehmoinen ajamaton baana oli aika raskas.
Eipä muuta.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Säiden armoilla

mennään näissä hiihtelyissä.
Eilen tiesin, että järveltä menee jo Pyssymäkeen latu, mutta vaikka melkein polvillani pakkasmittaria tuijotin, ei se suostunut laskemaan alle -25 asteen kokopäivänä. PAH! Tönötin sitten sisällä :(

Aamulla -16 astetta hirmuisen tuulen kanssa ja kyllä alkoi jo harmittaa, että näiköhän jäi tämän viikon kilometrit muutamaan kymmeneen.
Tein sitten aamupäivällä taas "viikon venyttelyn" puolituntia.
Illalla pakkanen alkoi lauhtua, joten päätettiin lähtiä pertsaa kokeilemaan, vaikka luntakin alkoi pikkuhiljaa tupruttamaan. Ja niin oli pitkästä aikaa hyvä ajettu latu; tuli hiihdettyä 15 km pertsaa noin puolessatoista tunnissa.

perjantai 14. tammikuuta 2011

Tuskaiseksi

meni elämä tiistain treenaamisen ja keskiviikon hieronnan jälkeen. Työmatkakävely on ehkä vähän aukaissut maitohappoisia reisiäni. Matka töihin on noin kaksi kilometriä ja kaikista mukavinta näin talvella on taittaa se jalan.
Tänään oli sitten lupa jo käydä hiukan verryttelemässä ja kävin kympin pertsaa kiertämässä.
Perinteinen tyyli passasi paremmin nyt, kun olen saanut luistelulla paikat turhan tukkoon.
Miksiköhän en nyt saa millään itsestäni irti jumppaa? Se tuo latu vetää niin puoleensa, mutta olisihan tässä ollut aika jumpatakkin. Pysyisi paikat paremmin kunnossa... Hierojakin vihjaili, että tyhymästä päästä kärsii koko ruumis.
Pitäisi saada itsenä ruotuun taas.

tiistai 11. tammikuuta 2011

Fluorivoiteet

siivittivät aika hyvään vauhtiin tänään Hiitolassa.
Keli pikkusen pakkasella ja pientä lumipöheröä pinnassa, mutta luisto oli hyvä. Kun luisto on hyvä, niin vauhtia tahtoo tulla väkisin lisää ja syke nousee. 15 km jälkeen olin jo aika tiltti, mutta kun olin lähtenyt kahtakymppiä hiihtämään niin ei auttanut lusmuilu. Harmitti, kun en muistanut ottaa juomistakaan mukaan. Nyt en oo ollut aikojen kanssa niin tarkka, kun se sykemittärikin lähti huoltoon, mutta varmaankin puoleentoista tuntiin lenkki meni.
Ja olipa hyvä alkulämmin juoksukoulun liikkuvuus treeneihin!
Kävin kyllä kotona syömässä ja ja suihkussa välillä ja vähän vötösti lähteminen, mutta kun pääsi paikanpäälle treeneihin niin hyppelyt ja loikat kyllä sujuivat kuin rasvattuna. Onpa erityisen reipas olo. Jepulis :)

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Kovasti iloitsemme

lumesta, mitä on tullut paljon lisää.
Hiihtely tosin on ollut lievästi sanottuna tuppurointia.
15 km pertsaa ja kun suksenpohja jäätyi tukkoon vaihdettiin vapaaseen tyyliin.
Loppu vitonen sykkeen nostoa viimeisillä voimilla ähräten.
Niin ja teinpäs taas venyttelynkin; selkä, persus ja lantio aika tukossa.
Ens viikolla hieronta on oikein paikallaan.

lauantai 8. tammikuuta 2011

Aikatauluelämä alkoi taas

Kun perheessä on kuusi sangen harrastusintoista jäsentä, niin joskus meneminen ja tuleminen on melkoista jäsentelyä. Äiti on usein se joka yrittää joustaa menemisistään ja hammasta purren menee jos pääsee. Tosin nykyisin pääsen aika usein suosiolla. Kesäkeleillä ei juuri tarvi kuljetuksista huolehtia, mutta näin talvella, kun jalkistreenit ovat n. neljänkilometrin päässä , ei viitsi laittaa tyttöjä pyörällä sinne tuppuroimaan. Tämän lauantain aikataulutus menee näin:  klo 10 Venlan treenit alkaa, klo 11.30 alkaa Viivin treenit, joissa Venla koutsina. Ville kuskaa tyttöjä ja laittaa ruuan, että äiti ja iskä pääsevät hiihtolenkille samaan aikaan. Noin klo 13. melkein kaikki yhtäaikaa ruokapöydässä. Villen jäkispeli alkaa n. klo 16 mutta paikalla pitää olla kahden jälkeen. Äitin pitää käväistä nopsasti kauppareissulla, sillä iskän pitää ajella kahden jälkeen Ylivieskaan tuomariksi (tänään poikkeuksellisesti vain yksi tuomarointi). Venla tuossa juuri leipoo huomiseen futsal-turnaukseen arpajaisherkkua ja sitten hän jo pyyhältää Villen peliin toimitsijavuoroon.Viljalla ei lauantaisin menemisiä ole, mutta tällaista pyyhällystä tänään kaikilla muilla...
Viimekesänä serkkuni poika ihmetteli suureen ääneen miten voimme pysyä kaikista aikatauluista selvillä ja rehellisyyden nimissä en enää aina kaikesta selvillä olekkaan. Mutta useimmiten ruoka on ajallaan kaikille sitä tarvitseville (myös muille kuin perheenjäsenille) ja kai on tärkeintä (?), että on ruokaa ja puhtaita vaatteita.

Tänään pääsi hiihtämään pitkästä aikaa niin, ettei tarvinnut pistää kaikkia omistamiaan vaatteita päälle. Lähtiessä pakkasta vain -3 astetta. Hiihto sujui mukavasti ja luultavasti olisin hiihtänyt 25 km, jos ei olisi pitänyt olla juuri tiettyyn aikaan jo kotona ;)
Pikkuisen uusi lumi teki baanasta pehmoisen ja luisto ei ollut paras mahdollinen, mutta 20 km ajassa 1 tunti 40 min. Aurinko paistoi ja tuli kova kaipuu jo Rimpinevalle. Ehkä pian!

torstai 6. tammikuuta 2011

Loppiaisen lenkki

Eilen oli jotennii puhti pois ja perinteisen hiihdossa käsistä voimat kadonneet.
Päätin sitten pitää lepopäivän, kun ajattelin, että tänään hiihdellään vähän pitempään, jos keli sallii.
Aamulla meinas pinna kiristyä kun katoin mittariin -20 astetta... Ääk, eikö tulekkaan hiihtopäivä!
Aika nopeasti kuitenkin ilma alkoi lauhtua ja yhdentoista jälkeen kun läksin Hiitolaan päin, pakkasta oli enää -12 astetta.
Vapaapäivän hurmiossa päätin hiihdellä kakskympisen hissukseen, suhteellisen tasaisella sykkeellä.
Nyt olen kyllä kovasti nauttinut mittarittomasta elämästä, ihan kuin olis vapautettu kahleista ;)
Jarkolle ostin joululahjaksi geepeeässän, jotta tietäisin itsekkin lenkkien oikeat pituudet ja niinhän siinä kävi mitä pelättiinkin; lenkit lyhenivät :( Ei tietenkään ajallisesti, mutta kilometrimäärälllisesti. No nyt olen sitten tasannut nuo hiihtokilometrit, etten huijaa ;) Yks kymppi piti käydä merkkaamatta ja vähän kirveli.
Siis nyt kun hiihtelin 20km meni aikaa n. 1tunti 40min, niin että ei oo vauhti hiastunna vaan matkaa tullu lissää.

Lupasin Viiville liittää sivupalkiin hänellekkin oman laskurin; iskä kun oli luvannut Hegu-kaffit heti  kun sata kilometriä tulee täyteen. Viivi on 9 vuotias ja oikeastaan ainoa lapsistamme tällä hetkellä jolla hiihtointoa piisaa.

tiistai 4. tammikuuta 2011

Toisena päivänä sujuu

toisena taas ei ollenkaan.
Mutta tuli silti käytyä.
Pääsimme iltapäivällä vielä valoisaan aikaan liikenteeseen, joten nyt sitten hiihtelin kaks kiekkaa vitosen(=10km) perinteisellä hiihtotyylillä. Risuja ja männynkäpyjä väistelin sen verran paljon, että ihan ihmettelin miten olin pimiässä ilman voltteja selvinnyt.
Pito alkoi olla vähän kehnoa ja muutenkin oli tahmiaa oli meno.
Huomenna vois olla vaikka jumppapäivä, jos pakkanen on kirraa taas ylöspäin tai juoksulenkki, katsotaan miltä tuntuu.

maanantai 3. tammikuuta 2011

Väsytti

niin penteleesti pitkän työpäivän jälkeen ja pakkanenkin kiristyi.
Sain kuitenkin lähdettyä.
Perinteistä oli mukavaisempi hiihdellä, kun toiset ähräsivät luistellen menemään ja narskunta vaan suksenpohjista kuului. Minusta tuntui, että pertsakin lähtee pikkuhiljaa sujumaan. Tuntui ihan hiihtämiseltä.
Tunteroinen taas hiihdeltiin(10 km), pääsi jo kiertään vitostakin, se vain ei ole valaistu, hyvin kuitenkin sujui sokkonakin.
Ja kylläpä oli hyvä mieli taas lenkin jälkeen, että tuli lähdettyä!

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Verryttely vitonen

pertsaa tänään. Viivin kanssa hiihtelin sellaista oikein sopivaa vauhtia.
Ajattelin siinä hiihdellessä, että kaikille hiihtoa aloitteleville kamuilleni pitäisi olla tällainen Viivi-tyttönen eteen tasaista vauhtia pitämään. Ei tulisi lähätettyä kaikkea intoa ensimmäiselle kierrokselle.

Kotona tehtiin vielä puolentunnin venyttelyjumppa ja kylläpä huomasi totisesti, että siitä hommasta on laistettu.
Huomenna alkaa arki ja unirytmi on ihan sekaisin. Luultavasti se on yhtä sekaisin oppilaillakin, joten hulabaloota luvassa.

lauantai 1. tammikuuta 2011

Uusi vuosi

muttei mitään uutta tällä rintamalla.
15 km Hiitolassa. Yhtä nihkiää oli kuin eilen  ja saman verran aikaakin meni kuin eilen.
Vähän on hiihtokunto hakusessa, mutta eiköhän tämä iloksi muutu, kun pääsee pitemmille lenkeille.
Järvi on jo lujasti jäässä, tarttis vaan lunta lissää latujen saantiin.