tiistai 23. lokakuuta 2012

Huikeita patikkamaiseimia

löytyy myös meiltä kotosuomesta.
 

Syysloman irtiottona päätimme suunnata tyttösien kanssa Pikkukarhunkierrokselle Kuusamoon.
Ennen syyslomaa töissä oli melkoisen kiireistä. Perittyjä puheenjohtajuus/kirjoitustehtäviä oli päänvaivaksi asti ja ylimääräinen koneella istuminen alkoi ahdistaa.
Stressi laukesi huuliherppeksenä viime torstaina, kun sain Henkilökunnan lehden julkaistua.

Sunnuntaiaamuna viimein lähdettiin hyristelemään kohti Kuusamoa:
Menomatkalla pysähdyttiin ihastelemaan hiljaista kansaa Suomussalmella
Ennen Kuusamoa oli vielä toinenkin mielenkiintoinen pysäkki, nimittäin Kuusamon suurpetokeskus, jossa karhuihin, ilveksiin ym pääsi tuttustumaan melkein kosketus etäisyydeltä. Enpä toivoisi lenkkipolulla sellaiseen 470 kg:n painoiseen Juusoon törmääväni. Mutta tutustumisen arvoinen paikka ihan kaikille!

Maanantain olimme varanneet patikkapäiväksi ja sään osalta meitä kyllä onni suosi.
Aamu valkeni aurinkoisena ja pakkasta noin 5 astetta. Hotelliaamiaisen jälkeen läksimme pikkukarhunkierroksen alkua etsimään.
Reitti (12 km) kulkee Kitkajokivartta pitkin. Maasto on tehty helppokulkuiseksi soralla, pitkospuilla, portailla ja riippusilloin ;)
Maisemat olivat välillä henkeäsalpaavia:

Aallokkokoskea (900m) lasketaan mm. kajakeilla. Kuulopuheiden mukaan koski loppuu juuri siinävaiheessa, kun pelko muuttuu hurmioksi. Kosken pauhu oli mahtava.








Kahdeksan kilometria patikoituamme pysähdyimme laavulle makkaranpaistoon. Lapin linnut,
Kuukkelit tekivät leiripaikalla tuttavuutta kanssamme, olivat selvästi tottuneen turisteihin.
Paljon oli muitakin vaeltajia liikenteessä.
Pakkasessa oli tietysti se huono puoli, että kun liike pysäh
tyi, niin tuli nopeasti kylmä, vaikka varustus  meillä oli sopiva. Siis kiire tuli jatkaa matkaa. Pysähdyksen jälkeen olikin edessä reitin jyrkin nousu: 260 askelmaa, jonka jälkeen ei enää ollut ollenkaan kylmä.


Kiersimme reitin suosituksesta vastakarvaan... varmaan sellainen makuasia, josta ei voi kiistellä.
Kaikenkaikkiaan hieno syyslomaelämys. Mukava oli Kuusamon tropiikissa patikan jälkeen kipeytyneitä koipia rentouttaa.
Huomenna sitten näillä valmiiksi happoisilla pohkeilla Heidin pumppiin :/

Videonpätkässä Myllykosken pauhua

8 kommenttia:

  1. Wau! Kyllä on upiat maisemat. Kyllä tuonne pittää vielä jollonki päästä. On teillä ollu upia reissu!

    VastaaPoista
  2. Kiitos onnitteluista :)

    Tulin heti kurkkaamaan, että missä sfääreissä sitä on oltu ;) Pieni karhunkierros on hieno paikka. Kerran on tullut käveltyä se kokonaan, kerran taidettiin käydä vain Jyrävällä, kun mukana oli jalkavaivoista toipuva koira.

    Voi että haluttais taas päästä johonkin tunturiin! Vaan niin on kiirettä opiskelujen kanssa, että viikonloput tästä jouluun asti menee kyllä lukiessa.

    VastaaPoista
  3. Sitä se oli: Upia reissu... ei tarvitse paljon , että saa pään nollattua. Tähän patikointiin on vaarana jäädä koukkuun ;)

    VastaaPoista
  4. Taidettiin Ammin kanssa olla linjoilla yhtäaikaa. Tosiaan tuli sellainen olo, että mihinkäs lähtisi seuraavaksi vaeltelemaan... Mutta tiukkaa on täälläkin työrintamalla jouluun asti ja tietysti alku talvi jatkuu tiukkana tuon perheen kiekkoharrastuksen tiimoilta. Nop hiihtokautta ootellessa...

    VastaaPoista
  5. Kun mietit seuraavaa kohdetta, niin vilkaiseppas Korouoma, jos ei ole vielä tuttu ;) Se on yks mun suosikkikohteista, oon käyny siellä jo kolme kertaa. Syy on hienoissa maisemissa, mutta toki myös siinä, että se on sopivan matkan päässä Oulusta. Reitti on sen verran pitkä, että yksi yö siellä ainakin pitää viettää (tai no ehkä joku kävelee 30 km päivässä, mutta en minä). Me ollaan aina oltu vähän luksusreissulla ja vuokrattu Metsähallituksen (vai mikä se on) kämppä siitä puolesta välistä. Saa omaa rauhaa ja voi illalla rentoutua saunoen :)

    VastaaPoista
  6. Oi kiitti vinkistä! Siihen täytyy tutustua!

    VastaaPoista
  7. Varmasti mukava reissu!

    VastaaPoista
  8. Hieno irtiotto arjesta ja työkiireet unohtui kertaheitolla!

    VastaaPoista