siis se 1000 kilometriä!
Nyt tuntuu mukavalta.
Eilen Venla todettiin Oulussa täysin terveeksi, eikä liikuntarajoitteita asetettu.
Tyttö pakkasi aamulla sukset ja sanoi, että "koulussa on tänään hiihtoa, äiti, saanko lainaa sykemittaria?"
Oli kuulemma ollut liikkamaikan toiveena. Eli minä hiihtelin tänään ilman sykemittaria. Ja parhaillaan tuo tyttö onneton touhuaa itseään kiekkoreeneihin ja äitiä vähän hirvittää, mutta ei auta.
Hiihtely sujui tänään aikalailla nautiskellen auringonpaisteesta. Pikkuisen meinaa uusi mono hangata vasemman nilkan nuppiluuta. Enoni meinasikin, että vanhan monot tuntuvat vielä kauan mukavammilta.
Joella oli palijon lunta ja vettä. Aikovatkin alkaa sahaamaan jäitä kohtapuolin, joten viimeisiä jokihiihtelyitä tässä hiihdellään tälletalvelle. Aion kyllä vielä hiihtämistä jatkaa, kun lumihangessa juoksentelu ei vielä sytytä.
Aikomus oli aloittaa juokseminen tällä viikolla, ehkä jonkun lenkin käynkin, katsotaan. Pikkuhiljaa olisi tarkoitus totuttaa jalat juoksuun.
Joko tämä ekstriimin taru on tässä vai keksittekö mulle uusia tavoitteita?
Onnea onnea onnea :)
VastaaPoistaJa hyvä, että tyttö on kunnossa.
Jaa vai että uusia haasteita kohti, hetken saa kai "hengähtää"?
Vielä muutama kymmentä kilometriä kun hiihdät, niin voit sanoa, että olet käynyt Helsingissä hiihtäen... Onnea!
VastaaPoistat. leenat
Tonni täynnä, wau! Hienosti sulla kyllä tavoitteet täyttyy, ihan on pakko ihailla. Ei muuta kuin seuraavalle maratonille, eihän yksi mihinkään riitä, vai?
VastaaPoistaHyvä, ettei tytölle loppujen lopuksi käynyt kuinkaan.Sekin kuulostaa minusta hyvältä, että lähtee innokkaasti taas treeneihin, eikä takaraivoon ilmeisesti ole jäänyt mitään kammoa.
Hienoa, tavoitteesi on nyt totta.
VastaaPoistaUskon, että tunteet on nyt muutenkin positíiviset. Venlan kanssa tein treffit klo 15 jälkeen.
Oletko paikalla vai onko menoja?
Potkukelkkakin luisti mallikkaasti jos kaipaat vaihtelua!
Terveisin Nisulantien kelkkailija
Onnea ja halauksia tuhannen kilometrin saavuttajalle!!
VastaaPoistaJa ihanaa tosiaan kuulla, että Venla tuntuu olevan kunnossa!!
Kyllä täällä etäkummin sydänkin otti muutaman ylimääräisen lyönnin pelosta.
Pakkohan sun on alkaa maratonille tähtäämään, kun olet kerran juoksukouluakin käynyt, vai nappaisiko esim. minitriathlon?
Onnea, sait tonnin täyteen ja lunta on vielä vaikka kuinka paljon, ehdit nyt nautiskella kuten j:kin. t. ankku
VastaaPoistaIsot onnittelut tonnista ja ihanaa, että Venla on kunnossa.
VastaaPoistaKyllähän uusia tavoitteita löytyy; syksylle Vaarojen Maraton (http://www.karsu.fi/vaarojen-maraton) ja sitten ensi talvena joku sopiva hiihtotapahtuma!
Itselläni on vielä edessä Lapponia tällä hiihtokaudella. Melkein jopa hirvittää mihin olen sukseni laittamassa.
Kiitos Laura! Ei oo oikein vara hengähdellä, jos meinaa jotain juoksutavoitteita asettaa.
VastaaPoistaJaa Leena... niin paljonkos tarkalleen pitäisi vielä hiihdellä?
Ja Mitzy meinaa, että maratonille vaan. Viimekesä tuntui aika kovalta, mutta alkaisko kovempaan treeniinkin rutinoitua... Noin jos hiihtelyä ajattelen niin toissatalvena vielä 30 km lenkit tuntuivat tosi kovilta, mutta eivät enää. Kassotaas.
Voi kiitos kukkasista mummu, pappa ja systerit. Elo on ollut nyt yhtä lujaa ylä- ja alamäkeä. Jospa tämä tästä tasoittuu. potkupyörä vois muuten olla kiva, kun työmatka on niin lyhyt...
Nimenomaan Ankku nyt vois nautiskella ;)
Henna, kuules sinä nuori nainen. pysytään nyt kuiteskin ihan realiteeteissä ;) ehkä se umpihankihiihdon MM ois ennenmmin mulle tai rajalta rajallehiihto. tsempit vaan lappooniaan!