keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Välipäivitys

liikkumisista, matkakertomus jatkukoon tämän jälkeen.

Kovin toiveikkaana palasimme kotikonnuille hiukan ennen juhannusta.
Jarkolla siis äityi terwapuolikkaalla kantapää ja mullahan kevään vaivastus on ollut tuo tiukkis piriformis+ olisko lie lonkassa limapussin tulehdusta, mene ja tiedä... Näitä tiaknooseja on niin mukava tehdä nykyisin netissä ilman lääkäriapuja :D

Juup, mulla oli hieronta viime torstaina. Enkä ollut edes pahuksen kiree.
Kirsikin tuumas, että juhannuksen jälkeen saat alkaa juoksentelemaan. Ja melkein aattelin, että JES!

Sunnuntaiaamuna yhdessä lähdettiin kokeilemaan juoksua.
Molemmat samoin ajatuksin, "näin pitkän juoksutauon jälkeen on onnistuttava..."
Pirttirannanlenkki (n. 7 km) pisteltiin kuullostellen ja tunnustellen. Minä tunnustin ensin, että lonkkaan pistää. Juoksin reippaasti, enkä ruikuttanut, mutta tiesin, että kesän juoksut on nyt tässä.
Jarkko juoksi,  ei myöntänyt minkäänlaisia tuntemuksia, kunnes illalla otti jääpalikan pakasteesta ja alkoi synkistellä. Hän meni alkuviikosta lääkäriin kuulemaan sen mitä epäiltiin: plantarifaskiitti.
Ei tästä nyt mitään elämää suurempaa kriisiä kehittynyt, molemmat ollaan päänupissamme märehditty ja tultu pikkuhilijaa siihen tulokseen, että HCM jää tänä vuonna välistä. Näin on näppylät.

Synkän sunnuntain ja maanantain jälkeen läksin ma iltana pyörälenkille. Tuli mukava olo pyöräilystä.
Jotenkin ajatus, että onneksi on tämä pyörä!

Tiistaina mietin, että jos nyt vihdoinkin yrittäisin siihen pumppiin, johon oon jo vuosia tehnyt lähtöä ja johon kamut on yrittäneet houkutella. Mulla vain tuo ryhmäliikkuminen meinaa tökkiä... jos joku vielä muistaa ne tsumpaus yritykset.
Pumpin vetäjä, Heidi Kuonanoja on tiukan naisen maineessa ja ajattelin, että ilmeisesti siellä treenataan, eikä koreilla vaatteilla.
Huh-heikkaa, olipa treeni!
Tiukkaa tahtia, tunti liikkeessä, ei juomataukoja, pumpattiin lihasta... piti välillä miettiä selviäisinkö hengissä. Kun loppupuolen lankussa pidon jälkeen piti lankkuasennossa jatkaa haarahyppelyä, multa pääsi "et oo tosissas". Kukaan ei ees hymyillyt mun tokaisulle... tosissaan oltiin ;D
Hiki valui oistonaan, en muista kuuna päivänä olleeni minkään urheilusuorituksen jälkeen näin hikinen ja uupunut. Jalat täristen pyöräilin kottiin, onnessani... ei mittään akkain kotkotusta, vaan oikiata reeniä! Mahtavaa!
Tänään on sitten hiukan persposkissa kivistänyt ja rintalihaksissa ja pohkeissa.

By the way, tänään käytiin Käläviällä...hajettiin Jarkollekkin maantiepyörä: Bianchi.
Ja käytiin jo Raudaskylän lenkki vinttaamassa, meni hiukan hapokkaita lihaksia liikutellessa. Tulipa pitkästi juttua. Onkohan munsta tulossa jaarittelija?

5 kommenttia:

  1. Itsekin epäilin keväällä limapussintulehdusta, kun lonkka-nivus-akselilla oli sitä vaivaa +2kk. Otin yhden kortisonipiikinkin hädissäni, eikä se ylilääkärin mukaan ollut ko. vaiva. Mullahan tuo lonkka (taitaa toinenkin) paukkuu/napsuu, on napsunut jo keihäs/painonnostoajoista asti.

    Toukokuussa päätin kokeilla tällaista: JOKA päivä 3x800mg buranaa/vrk + JOKA päivä pakasteesta 8herne-maissi-paprikka pussia lonkka-nivunen-reiden ulkosyrjä-polvi akselille x2-3krt/vrk paljaalle iholle 20min kerrallaan idealsiteellä kiinni, jalka kohoasennossa. + venyttelyä 20-30min JOKA päivä... n.2h ennen jokaista lenkkiä otin ton venyttelyn ja kylmän. Lenkin jälkeen aina heti 8pss:n hoidon välittömästi kotiin päästyäni.

    Todella paljon henkisiä voimia kysyvä projekti oli kyllä. Mutta paranipahan vaiva pikku hiljaa toukokuun aikana kokonaan, vaikka juoksin 404km:sta 402km lähinnä Pk-kevyttä. Nyt kesäkuussa on sitten voinut treenata Vk-juoksua ihan normaalisti!

    Ps. Jos haluat kokeilla Burana kuuria niin sinulle on 3x600mg sopiva. 400mg syönti ei vaikuta muuta kuin, että voipi mennä maha sekaisin. <-lyhytvaikutteinen.

    Tsemppiä kovasti molemmille!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Cosmos! Buranaa on kulunut, mutta juuri sitä nelisatasta. Nyt kun Jarkko haki itselleen purkin kuus'satasta, niin voisin minäkin kuurin kokeilla. Jään päällä oon istunut iltaisin ja venyttely sai sen piriformiksen ärtymään. Mutta jos nyt kokeilisin uudella kaavalla.
    Toivossa hyvä elää! ;)

    VastaaPoista
  3. Onpas mukava lukea, että olet löytänyt pumpin hauskuuden! Itse olen ollut kova fani vuosikaudet ja lähes pakko päästä viikottain. Eli koukuttava laji sekin. Suosikkiryhmäliikunta-vetäjäni on Turussa perustanut uuden liikutapaikan, käykääs kurkkimassa kuvia, kuinka magee paikka. Sieltä ei voi olla pois! http://pertsayo.pp.fi/worx.html ja Turkulaisten kannattaa tulla myös kokeilemaan.

    VastaaPoista
  4. Pirkko hei, millon tämä kipu helittää, nyt on jo perjantai ja jalat aina vaan hapoilla :(

    VastaaPoista
  5. Sillä se kipu lähtee, millä on tullutkin;)

    VastaaPoista