Lenkkeilyt

Jatkuivat torstaina Hämeenlinnassa.
Kiertelin vuokraemäntäni avustamana kaupunginpuistonlenkin. Avustamana tarkoittaa, että vuokraemäntäni lähti reittioppaaksi pyörällä. Nyt alkaakin olla oikein mainiot lenkkipolut selvillä siellä suunnalla minne olen tässä taas parasta aikaa matkalla. Tämä junassaolo aika kuluu mukavasti, kun ottaa evästä, lukemista, virkkuun ja tabletin.
Mutta lenkkeilyyn. Harmitti, kun sports trackeri vaati uutta kirjautumista lenkille lähteissä, en saanut reittiä mitatuksi ja kartalle. Tunnin kuitenkin juoksin suhteellisen reipasta tahtia, joten veikkaisin, että vajaan kahdeksan kilometria tuli mittariin.

Perjantaina kävelin reissureppu selässä kouluun (3 km) ja koululta asemalle ( olisko 4 km) tuo vaellusreppu on osoittautunut mainioksi matkakumppaniksi, kun sillä jaksaa kantaa painaviakin matkavarustuksia... Oliskos tämä nyt sitten sitä hyötyliikuntaa?
Lauantai meni kotoutumisessa ja kai minäkin valmistauduin NiceHockeyn ensimmäiseen sarjapeliin, kun valmentaja siinä pyöriskeli hermostuneena koko aamupäivän. Tavoitteena naisilla on kuulemma Mestis... Juu, voi sitten olla vähissä kohtaamiset aviomiehen kanssa jos nousevat: minä tuun kottiin, niin Jarkko lähtee naisten kanssa reissuun :/
Sunnuntai aamuksi oli luvattu pohjoiseen kääntyvää tuulta, joten päätimme lähteä lenkkeilemään Hituraan, toiveissa nähdä muuttavien n.7000 kurjen ylilento. Sää oli kuitenkin leuto ja tuuleton, eivät olleet linnut saaneet vielä ilmaa siipien alle.
Siellä Hiturassa juoksennellessa Jarkolla tuli ajatus, että täällähän olisi hyvä paikka järjestää vuorokausijuoksuja tai Onnin testijuoksuja. Pisin reitti kaivoksen ympäri taitaa olla noin 4 km, mutta muitakin matkoja saa soratiestöstä soviteltua.
Mulla jalat olivat kuin lyijyä varmaan torstain kovasta lenkistä. Jarkko taas kipusi kevein jaloin kaivoksen kaatoaltaan nousuja. Semmoinen vajaa seiska kipaistiin. Olisin niin mielelläni laittanut lenkistä tänne kuvia, mutta linkitys ei nyt mua tottele, yritän uudestaan iltasella koulupäivän jälkeen.