Mukavvaa

oli käydä pitkästä aikaa juoksulenkillä.
Juoksukoulun ohjelmassa oli tänään umpihankijuoksu. Koska pakkasta oli -22 astetta, läksin mielummin juoksemaan kuin hiihtämään. Meitä reippaita oli kourallinen ja porukassa juokseminen on niin mutkatonta.
Hilipastiin golf-kentälle ja katseltiin sieltä sopeva lämpäre umpihangessa tarpomiseen.
Meillä lyhkäisemmillä naisilla oli pieniä hankaluuksia juoksun kanssa hangessa, kun sitä hankea riitti haaruksiin asti. Kattelin sykemittaria ja mietin, että kunto on kehno, kun syke ei nouse ollenkaan. Mutta kotona huomasin, että olihan se maksimi noussut 184 asti. Nyt huomasi, että hiihto on pitkän aikaa ollut turhan tasaista. Pitäsi välillä viitsiä rasittaa itseään kovemmin. Taas tämä PITÄISI :(
Muutamien tarpomisrypistyksien jälkeen hipsuteltiin samaa reittiä takaisin... no hipsuteltiin ja hipsuteltiin yllytyshulluna läksin pistelemään aiemmin lähtenyttä porukkaa kiinni ja tuli sitten vauhtia loppulenkkiinkin.
Ei ainakaan palellut, tuntui että oli vähän liikaa vaatetusta.
Kuutisen kilometriä miesten kepsit näytti matkaksi. Aika 48 min. Ja keskisyke 163
Tosi hyvä mieli oli kun tuli lähdettyä!