sunnuntai 21. elokuuta 2011

Mietteet maratonin jälkeen

Jännitti lauantaina ihan sikana ;) maha oli ihan kuralla ja piti jo miettiä, että mitähän tästä oikiasti tulee. Perjantain ja lauantain välisen yön kyllä nukuin kuin pieni porsas, mutta aamulla melkein yökkäytti, kun jännitys oli niin hirmuinen.
Matkavauhtia oli mietitty moneen kertaan, mutta vauhtisokeus iski kun porukka lähti vyörymään... Helppoahan se oli kymppiin ja kahteenkymppiin asti. Hiukan ennen kymppiä huomasin Marjatan menevän hiukan edelläni ja oikein säikähdin... mietin, että tämä meno saattaa vielä kostautua... Ja niin kävi, että 28 km:n jälkeen jalat tai oikeastaan oikea jalka lakkasi tottelemasta. Jouduin lyömään kävelyksi.

Siinä vaiheessa masensi ihan tosissaan, jalka alkoi kramppailla. Mielessä pyöri vain, etten pysty jatkamaan. Jotenkin kai kuitenkin pääsin kinkkaamaan eteenpäin, kun minut sai kiinni nainen joka oli Kiimingistä kotoisin ja alkoi juttelemaan. Mietin, että taisi olla enkeli ihmisasussa. Kyselin häneltä, onko viiden tunnin jänikset jo menneet. Ja hän vastasi , että "ehei, kyllä me tällä vauhdilla alle viiden mennään". Se antoi kovasti voimia jatkaa! Mua pissatti aina vähän väliä ja ainakin 5 kertaa yritin käydä pissalla, mutta ei homma onnistunut. Tuntuu, että siihen tuhraantui ainakin 5 ylimääräistä minuuttia. Ja se enkelikin pääsi karkuun vessareissun aikana :( Suolaa huusi elimistö, eikä huoltopisteillä ollut kuin urheilujuomaa ja vettä. Toinen pelastava enkeli ootti sitten mua jossain kolmenkympin tienoilla, nimittain Sirpa-serkku kannustamassa. Tiesin, että hänellä on suolarasia mukana ja siitä kun kahmaisin kourallisen suuhuni, niin jopa alkoi homma pelittää. Kohta sen jälkeen sain ensiapupisteessä kylmägeeliä jalkaani ja vettä jolla huuhdoin suolat mahaan.
Siitä jatkettuani viiden tunnin jänislauma otti minut kiinni. Kun he tsemppasivat ja sanoivat, että tällä vauhdilla mennään alle viiden tunnin, niin juoksu alkoi sujua. Juoksin jopa lauttasaaren pahimmat nousut... Olin sitten loppujen lopuksi tullut viimeisen kakstoista km nopeampaa kuin Jarkko ja Jukka :D
Odotin kyllä ainakin varttia parempaan pystyväni, mutta pikkujutuista on homma kiinni.  Kokemattomuuttani törmäsin nyt siihen maratonseinään, mulla se seinä oli jo 28 kilometrissä. Tyytyväinen olen  kuitenkin, sillä keskeyttäminen oli hilkulla. Ja kun loppuaika alkaa neljällä tunnilla, on pakko olla! Varpaat säilyivät ehjinä yhtä rakkoa lukuunottamatta ja palautuminen on päivän autossa istumisesta huolimatta ollut ihan nopsakkata. Ainut vaiva on oikean jalan polven ulkosyrjä, joka ei oikein suostu kivutta yhteistyöhön. Varmaan juuri se kramppien aiheuttaja.
Näin jälkikäteen on vain ajatus, että se puolimaraton on aika lastenleikkiä tuohon kokonaiseen verrattuna. Vuosi sitten maratonin jälkeen tuntui, että nyt loppui juokseminen vähäksi aikaa (ja loppuikin niiden kynsi ongelmien takia). Nyt mietin, että jos alkais treenaamaan enemmän  tosissaan, että oppis juoksemaan.
Höö, kai tämä jonkinlaista höppänyyttä on?



Kiitokset mahtaville tsemppiporukoille!
Mulla oli koko sisaruskaarti kannustamassa perheineen.
Ja Sirpaa ilman olis voinut käydä köpelösti.
Toivottavasti saan jotain kuvia tänne Leenalta ja maratonfoton kuvia sitten kun valmistuvat. Kiitokset myös kaikille niille jotka seurasivat facebookin päivittymistä ja olivat sieltäkäsin hengessä mukana.


Helsinki City Marathon

Sijoitus Nro. Sukunimi Etunimi Seura Sarja Väliajat Bruttoaika Nettoaika
127 3450 Turunen Päivikki Lakeuden Kipinä, Nivala  Naiset 40v 10 km 1:06:35
1/2 2:22:20
30 km 3:29:00
4:58:25 4:56:03


  ½ marathon:   2:22:20  Bruttoaika :  4:58:25
Nettoaika :  4:56:03


























22 kommenttia:

  1. Upeaa Päivikki, 25 minuutin hieno parannus viime vuodesta!! :) Onnea oikein paljon!! :)

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon, hieno suoritus =) Pakko kysyä, että mitä nuo brutto- ja nettoaika meinaa marathonin yhteydessä??

    VastaaPoista
  3. Kiitti Ninni... Olet ollut tärkiä tsemppari viimeisinä viikkoina!

    Kiitti Riikka! Tuo bruttoaika on aika siitä kun lähtölaukaus pamahtaa ja netto taas se kun sieltä perukoilta pääsee ohittamaan lähtöviivan ja chippi joka on kengässä mittaa henkilökohtaisen ajan. Eli netto on se "tarkempi" oma aika.

    VastaaPoista
  4. Paljon onnea, hyvä että pusersit loppuun saakka ja alle viiden tunnin!

    VastaaPoista
  5. Hienoa Päivikki, tosi mahtava tsemppi ja suoritus!

    VastaaPoista
  6. Kiitos Pia... tuska oli hirmuinen ja sellainen pettymyksen tunne, etten onnistunut. Keskeytys oli tosi lähellä.

    Kiitos Henna! Loppu hyvin kaikki hyvin ;)

    VastaaPoista
  7. Mielialat vaihtelee ja suuri on ollut tuo tunteiden vyöry kaikkien kramppausjuttujen keskellä.
    Tuntuu aika kovilta kokemuksilta. Onko totta se, että mikä ei tapa se vahvistaa? Hatunnoston arvoinen maratonjuoksun loppuun suorittaminen kuitenkin on.
    Voisiko se "palkintolusikka" olla vaikka se ompelutehtävä?
    Syysienet ovat hyviä, joko pian
    mennään lampaankääpäpaoikoille?
    Toipumisia rankan rasituksen jälkeen t. mummuli

    VastaaPoista
  8. Hurjan suuret onnittelut!

    Minä tajusin marjapuskassa kyykkiessäni, että hitsi vieköön siellä jotkut juoksee hurjaa matkaa. Aivan loistavaa, kun voi teidän jutuissa elää mukana, vaikka ei vielä itse ihan uskalla edes puolikkaita ajatella. :)

    VastaaPoista
  9. Onnittelut hienosta suorituksesta!
    Tavoite toteutui, joten nyt vain siitä nauttimaan ensin kunnolla. Ja sitten, kun on hyvin palautunut, niin voipi miettiä seuraavaa tavoitetta.
    Onnittelut myös Jarkolle. Kyllä piti Kipinäläisten väliaikoja joka välissä käydä tutkaileen, niin ettei oikein mitään muuta ehtinyt koko illansuussa tekemäänkään.

    VastaaPoista
  10. Hienoahan se on olla teitä tsemppaamassa, olen niin ylpeä siskostani, joka jaksoi juosta noin hienon juoksun, vastoinkäymisistä huolimatta. Mahtavaa oli myös seurata Jarkon ja Jukan juoksua. Julkkiksista me nähtiin Sami Hyypiä juoksemassa ja oliko se Stubb käynyt Päivikille läpyä antamassa pyöräillen?

    VastaaPoista
  11. Kiitos Michelle80! Oletkin uusi tuttavuus, täytyy tulla vastavierailulle.

    Kiitos Jaanaba!

    Kiitos Outi! Sinulla on hyviä tähtäimiä, niistä jää kipinää seuraaviin koitoksiin.

    Kiitti Mervi! Kyllä täällä on porukassa yritetty analysoida miksi kaikki katkesivat samassa kohtaa. Pitäisikö pystyä tekemään pitempiä lenkkejä? Kyllä minä tietysti myönnän senkin, että aloitusvauhti oli turhan kova.
    Harmitti kovasti, ettei Tarmo päässyt mukaan!

    Juu Pirkko! Isot kiitokset kannustajille! Aleksander Stubb jaksoi myös koko päivän tsempata ja lauttasaaressa sain hänen kanssaan pistää viitoset :)

    VastaaPoista
  12. Tiesitkös, että olin lähes läsnä. Seurasin Mannerheimintieltä pitkän aikaa, kun polin sairaalalta asunnolle. Kyllä minulta jäisi tekemättä. Upea suoritus!!!!

    Terkuin Tiina

    VastaaPoista
  13. Voi kun olisin tiennytkin Tiina! Teidän hoitojakso on ilmeisesti nyt helsingissä. Oltais voitu vaikka pe iltana moikkailla, kun vain olisin tiennyt...

    VastaaPoista
  14. Ei ollut tarkoitus Mummulin kommenttia ohittaa, kiitos vaan kannustuksesta! Kyllähän tästä nyt vaikka sienimetsiin joutaisi, kunhan tuo polvi hiukan vertyy!

    VastaaPoista
  15. Onnea onnea! Pakko oli loman jälkeen heti rynniä tänne katsomaan miten sun maratooni oli mennyt ja todella mahtavastihan se oli mennyt! Ihana kisarapsa, kiitos siitä!

    VastaaPoista
  16. Nooo mahtavasti ja mahtavasti ;) Hiukan pistää miettimään miten sitä maratooni juostaan sillai hyvin ja kovaa... Ihan mahtavaa on se, että niin moni miettii ja ajattelee miten mulla on mennyt!

    VastaaPoista
  17. Ai Laura... lähtiessä pyöri ympärillä monta Team Raholan punaista paitaa, teki mieli mennä moikaileen, että te ootta melkein tuttuja ;D olisivatkohan pitäneet hiukan kajahtaneena...

    VastaaPoista
  18. Hyvä Päivikki! Maraton on todella ihan oma juoksunsa, ei voi verrata puolikkaaseen.

    -Pirjo

    VastaaPoista
  19. Jotenkin läksin tälläkertaa niin voimieni tunnossa, Pirjo, ja treenanneena, näin kävi köpelösti :( Aiotko Kärkimaratonille vai puolikkaalle?

    VastaaPoista
  20. Ei ne olis varmasti mitään ihmetellyt :) Ens kerralla rohkeasti vaan jutulle, saattaisit sada jopa seuraa, mutta ainakin kannustusta!

    VastaaPoista