perjantai 15. marraskuuta 2013

Toisinaan

taas saa treenistä kiinni.
Oon pohdiskellut, ettei tää junnausjuoksu oikeen kehitä, joten yritin sitten lauantaina juosta vähän reippaammankin vitosen... Juu meni se muutaman minuutin reippaammin, kuin normisti.
Sunnuntaina tein sitten vyötäröjumpan ja maanantaina maratoonarinkin lihaskunnon. Uuh! Perslihakset kiljui riemusta.
Tiistaina kävin sitten lepyttelemässä kipeästä takamustani hipsuttelemalla pirttirannan seiskan. Eihän siinä kyllä hipsuttelussa takalistoon liike juuri kohdistu, joten piti keskiviikkona kyykkäillä Hämeenlinnan kämpässä ilman painoja. Keskiviikkona oli myös yhteislenkkipäivä. Oon innostanut opiskelukamuja kaveriksi lenkille. Kävelty ollaan reippaasti ja välillä otettu juoksupyrähdyksiä, semmoinen Päivikin juoksukoulu :)
Torstai aamu oli opiskelusta vapaa ja päätin käydä kipaisemassa aamulenkin vanajaveen ympäri.... Siinä juostessa aattelin vauhtejani ja mietin, että on tämä pahuksen tahkiaa joskus. Yritin ennen loppunousua ottaa jonkin sorttista vetoa, mutta siinäkään ei vauhdin pito mielestäni onnistunut. Tuloksena trackerin mukaan 9.55km ajassa 56.42 avg 5:56/km
Jorma Uotista lainatakseni: ei huono!
En lopulta ihmettele sitäkään, että tuntui vaikialta ;)
Jalat ovat aika ajoin olleet melkoisen tukkoiset. Olen kokeillut magneesiumvalmisteita jos minkälaisia, ja ilmeisesti imeytyminen on hyvin persoonakohtaista. Tällähetkellä on menossa jauhemainen magnesium garbonaatti- valmiste. Joka taitaa hiukan jopa imeytyä.
Paras löytö lihaksiin on ollut Relaksant-voide. Harmittaa näin jälkeen päin, kun luontaistuotekauppias Risto Oja suositteli mulle jo vuosi sitten nimenomaan tätä tuotetta, silloin kun kantapäävaivaani hänelle valittelin. Oli vaan niin kaiken maailiman linimentit siinä vaiheessa kokeilussa ja kokeiltunna, että tuntui rahantuhlaukselta ostaa lisäpurttiloita. Perskindol, Atrogel, Ojan isännän linimentti ja mitä kaikkia. Ja mitä hurjempi haju, sitä tehokkaammaksi ajattelin.
Tää relaksantti on niin miellyttävän tuoksuista ja perusvoiteenomaista, että sitä on aivan ilo levittää aamuin illoin. Jalat oikeen hykertelee ilosta.
Tennispallo on kans käytössä päivittäin hieromaan tuon jalkapohjan pinhuuseja, niitä vaan tuntuu riittävän.
Teippiä en uskalla jalkapohjista jättää pois, koska kireä kohta on kantapäässä vielä. Katsotaan jos se joskus antautuu, ehkä hiihtohommissa? Ladulle niin mieli halajais!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti