sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Reissaaminen

Kyllä syö naista, vaikka on vaan noin viis tuntia tätä junassa istumista suuntaansa. Mietittiin Jarkon kanssa, että semmoisen pitkän työpäivän verran  eli noin 10 tuntia viikottain istun junassa. Käsityöt ja lukeminen ovat ne ainoat järkevät jutut, joita täällä voi harrastella... Niin ja päivittää blogia tietenkin, jos sattuu sellainen iloinen asia, että junanetti jollain lailla toimii.
Pohjustusta sille, että en aseta itselleni kummallisempia liikunnallisia tavoitteita. Tavoitteet ovat nyt opintopisteiden keräilemisessä. Yhden sortin urheilusuoritus sekin, varsinkin kun opintopisteet eivät kerry jämäkästi 5 pisteen kuukausitahdilla, mitä opintojeni rahoittaja vaatisi. Minkäs teet...
No, tavoitteena kuitenkin pysyä juoksukunnossa ja kyllä ensi kesänä olisi mukava joku puolikkainen käydä ravaamassa, mutta siitä en ota stressiä. Päänvaivaa on niin paljon muusta viikottaisesta selviämisestä.
Keskiviikon stepin jälkeen oikea pohkeeni oli hiukan jäykkis. Kuitenkin kävin illalla sen 8km Vanajaveen kiertämässä. Pakkasta oli reilu 20 ja mulla ei ollut Hämeenlinnassa ehkä niin hyvin vaatetta mukana, lenkillä meinasi tulla kylmä. 
Perjantaina en tahtonut pystyä kolmanteen kerrokseen kavuta, pohje oli niin arka, en ymmärrä mistä niin äityi juonittelemaan.
Lauantaille oli sovittu niceKipinäläisten lenkki ja mietin, että kannattaako pohjetta lähteä kiusaamaan.  Noo, vitonen vaan oli ohjelmassa ja Relaksantti sai pohkeen pehmenemään, niinpä päätin lähteä lenkkeilemään mukavassa seurassa.
Mervi ja Leila olivat pohdiskelleet, että alettaisiin kuukausittain niceporukalla lenkkeilemään tai liikkumaan muuten yhdessä. Jos joku lukee tämän ja haluaa mukaan, niin helmikuussa viikon kahdeksan lauantaina treffataan seuraavan kerran ja lenkki lähtee meiltä. Voisin infota tästä sitten lähempänä.
Porukalla liikkuminenkin on niin kivvaa ja mukavvaa!
Vaikka hämäryys hiukan haittasi kuvanottoa, niin kyllä niistä sellainen porukkalenkin riemu erottuu, eikö vaan? ;)
Tänään aamusella kävin Hiitolassa kympin hiihtelemässä, mutta mistään hiihdosta nauttimisesta ei voi puhua. Toivoisin edes hiukkasen lunta, edes pikkiriikkisen, sen verran, että 2,5 km:n latua pystyisi mukavasti kiertään. Enempää en toivo!

Tällä pädillä kirjoittaminen on niin vaikiaa, että antaa olla....sori vaan!


    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti