sunnuntai 17. elokuuta 2014

En muistanutkaan

miten tukkoon voi itsensä treenillä saada. (ISO huokaus)

On ollut ajatuksena treenailla itselleen jonkin sortin kuntoisuutta, mutta viimeviikko lipsahti kyllä tehojen puolesta kovemmalle puolelle. En tiedä olisiko ollut aika vielä ihan lauantain tehoihin... olosta päätellen ehkä ei.

Eilen illalla lähdimme porukan vetolenkille. Juostiin teollisuuskylän liepeille (kolmisen kilsaa) lämmittelyksi. Ja siellä sitten vetoja Porukalla 10x30 sek. puolentoista min palautuksella ja 5x1 min parin minuutin palautuksella. Muuten ihan mukavaakin, mutta mulle ei ollut lyllerryskamuja :(

Nousujohdanteisesti sain nuo puolen minuutin vedot vedettyä ja syke näytti käyneen korkeimmillaan 181... aika hyvin näin vanhalta muorilta. Seitsämännen vedon kohdalla käyrien mukaan nitkahdin. Pidemmissä vedoissa pari sain juostua hyvin, loput oli sitten jo raahustamista. Max syke 176 noilla pidemmillä vedoilla.

Tänä aamuna kuuden aikaan heräsin ja tunsin olevani jäykkä rautakanki, joka paikkaa kivisti ja kolotti. Ihanpa tuli nuo puolikkaat ja marat mieleen. Yritin tehdä hiukan palauttavia jumppia, eikä niistäkään tahtonut tulla mitään, kun olin niin jäykkä ja kiriä. Tuli taas sellainen olo, että ei oo juoksu minun laji, mutta jotenkin sitä itsensä pitää liikkeessä vaan pitää.

Tämän viikon liikut:
Ma pyöräily 2h 1 min, melonta 1h 3 min
Ti vetotreeni tuiskulassa 40 min
Ke reippailu lukiolle, jossa 1 h tanssimix-jumppaa, hölkkä tuiskulaan Viivin jalkismatsiin yht. 2h  9min
To Suunnistus ja loppuverkka yht. 48 min
Pe Pyöräily 30 km 1h 4 min
La Alkuverkka 28 min Vetotreeni 1. 19 min Vetotreeni 2. 13 min Loppuverkka 24 min Jarkko laskeskeli kilometrejä tulleen noin kymmenen.
Su Jumpat muokkaus+jättipallo+venyttely 1h 12 min
Yht. 10 h 27 min Tehoja oli kyllä tällä viikolla reippaan oloisesti, kun en nyt menis ihan tukkoon. Jonkin sorttista palauttavaa kai nyt ensi viikko sitten?

Vilja sai arvotehtävän lauantaille, kun valittiin päätuomariksi C-poikien itä-länteen.
Tyttö suoriutui oikein mallikkaasti ja jämäkästi hommasta, joka aiheutti paljon jännitystä, kun samanikäiset pelimiehet olivat kyseessä.
Hyvin löytyi kanttia olla vihellystensä takana, vaikka toinen pelinjohtajista (mies) välillä tuli karjumaan pää punaisena, että "selvästi pesässä!" Tytär tunnusti kotona, että pelotti, mutta rauhallisesti tyttö hoiti tilanteen, eikä pelkääminen näkynyt muutaman metrin päähän katsomoon millään tavalla :) 






2 kommenttia:

  1. Huh,huh onpas sulla ollut tehokas viikko liikuntarintamalla. Tuohon kun pystyis itsekkin.. Toki mullakin tuli varmaan yhtä paljon tunteja urheilun parissa ja ehkä enemmänkin viime viikolla, mut se oli tuossa seurannan puolella, ku piti illat niin tiiviisti TV.tä seurata:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, onhan nuo viis edellistäkin viikkoa ollut määrällisesti ihan tehokkaita. Jatkossa ehkä täytyy tiivistää laadullisesti...

      Poista