perjantai 25. maaliskuuta 2011

Kovanpäivän ilta

rentoutuen piiitkästä aikaa siellä nevalla.
Toisaalta on ollut hyvä jumppaviikko, kun olkapää ei oikein innostunut pitemmästä lenkistä. Ja kelit ovat olleet kaikkea maan ja taivaan välillä, mutta ei ollenkaan hiihtokelejä. Kummallista kevättä, ei tunnu tulevat sellaisia lentokelejä ollenkaan. Vuodet eivät ole veljeksiä... ja huomaan kyllä, että näin keväällä tulee ronkelimmaksi noiden kelien suhteen.
Jaa, miksi kova päivä; kollegani kanssa olemme pystyttäneet näyttelyä Tillarigalleriaan. Koulukkaiden valitut kuvistyöt lehemäteemalla, joista juttua Posliinikukassa ensi viikolla. Nii, että kipi-kipi näyttelyyn tutustumaan ensiviikolla!
Eilinen punttijumppa kiristeli rintalihaksissa, kun läksin nihkiälle ladulle. Pakkasta seitsämän astetta ja hiihdellessä kirrasi kymmeneen. Sukset narisi ja nirisi, suoriuduin 20 km ähräyksestä ajassa 1:44,49 keskisyke149, max163. Nyt tuntuu niin hyvältä!

2 kommenttia:

  1. Vaivaiset 59km tonniin, eli ei paljon mitään.

    VastaaPoista
  2. Niin juuri. Eipä paljon puutu. Nyt on hyvät yöpakkaset ja voisithan Sinä piipahtaa ladulle vaikka ennen aamukiireitä... tietenkin teoriassa idea toimii paremmin kuin käytännössä. Aamu on näin eläkeläiselle parasta aikaa päivästä. On voimia ja kiire ei ole ainakaan joka päivä lähteä kuin ammuttuna liikkeelle. Hyvää ja lennokasta viikonloppua t. mummeli

    VastaaPoista