sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Lähellä, mutta niin kaukana

se tonni meinaan.
Kuitenkin jo enemmän kuin vuosi sitten, jolloin kilometrejä kertyi vain 769.
Vaikka olenkin kirjoittanut tuonne sivupalkkiin, että tavoitteena hiihtotonni ja kaikki muu on tois'sijasta, niin se ei kyllä pidä aivan paikkaansa. Kyllä esimerkiksi tällä hiihtolomalla lasten toiveet ja yhdessä tekeminen oli tärkeintä... ei äidin hiihtokilometrit. Vilja sai heti loman alussa pahan astmakohtauksen ja sen jälkeen on pelottanut lähteä pitkille lenkeille ja jättää lapset yksin.
Nyt mietityttää kovasti paaston ajankohta... viikonpäästä pitäisi aloittaa, mutta jos hiihtokelejä riittää...
Mietin vielä ajankohtaa. Pystyn kyllä vetämään parikympin lenkkiä paastotessakin, mutta en pitempiä ja toisaalta taas paastossa elimistöä ei saisi kovasti rääkätä.
Iho kaipaisi puhdistautumista ja tarvitsisin paaston tuomaa kevätenergiaa.
Paastosta selviäminen on hiukan niinkuin maratonin juoksu, saa huikeat voittajafiilikset.
Annetaanpa säidenhaltian asia ratkaista. Kahvin juonti pittää nyt varalta kuitenkin lopetella pikkuhilijaa.
Tänään 24 km ajassa 1;57,50 keskisyke 142.

2 kommenttia:

  1. Huomasin, että Viivi on jo melkein tavoitteessaan. Hyvä. Kyllä nuo sinun perustelusi ovat oikein järkeen käyviä. Itselleen ei kannata pistää mahdottomia paineita.
    Paasto tai ainakin keventäminen on ollut mielessä. Jos sitä kasvispainotteista ja luomu mehuja
    ottaisi muutaman päivän kuurin.
    Joko tänään luontaistuotekauppaan?
    Flunssan jälkeen tuntuisi joku tehokas vitamiini olevan paikallaan. T. mummuli

    VastaaPoista
  2. Viiville tuli kova loppukiri, lähti juuri hiihtämään satasen täyteen. Kova hinku on herkuttelemaan ;D
    Kyllä tuoreruuasta saa vitamiinit, ei tarvitse purkkilisiä...

    VastaaPoista