torstai 24. heinäkuuta 2014

Tyytyväinen

olen tämän päivän suoritukseen, siis kuntorasteilla.

Jotenkin mieltä ihan kutkuttaa, kun pukee kotona suunnistuskamppeita päälle: Metsään laitan pitkät trikoot, t-paidan, varrelliset bambusukat ja otsapannan. Enolta sain lainaksi suunnistajille sopivaiseksi tuunatut silmäläsit, kun ne nuo kartat on niin pienellä präntillä, etteihän niistä erota mikä on pyöreä kivi ja mikä on neliskulmainen mökki :D
Silmälaseja kokeilin jo tiistaina ja kun niissä oli hiukan erkkaa pyöritelty sankoihin vahvikkeeksi, niin ne pysyivät juostessakin hyvin päässä. Ja koska ne ovat matalammaksi kaarretut kuin normi ikänäkölasit, niin hyvin näkee juosta ja katella niiden yli. Juu, vitsikkään näköinen olen omastamielestäni, mutta Jarkko tuumas kateellisena, että oon ihan oikian suunnistajan näköinen.

Yhdessä päätettiin tänään, että lähdetään rauhallisesti matkaan, eikä aleta höökyileen. Ja hirveän mukavasti menikin viidennelle rastille asti. MUTTA sitten kutonen oli samassa paikassa kuin tiistain vitonen, jota en ollut löytynyt... ja siitähän se alko ryteiköissä rämpiminen. ÖÖH! Mutta nyt kun oli emit hommassa mukana, niin aattelin, että periksi ei anneta ärkkeles!


Nuo lenksut ja syheröt tuossa keskellä on harhailua, ei suunnistusta :(
No kutosen kun viimein löysin, niin loppu sujuikin suht helposti. Spurttasin lopussa mäkeä ylös niin, että sain sykkeenkin nousemaan 180. Kahden ja puolenkilsan reitille ei tälläkertaa tullut matkaa "kuin" 4,33 km. Se on kehitystä kuulkaas tää! 1h 8 minuuttia meni ja sekin on parempaan suuntaan. Keskisyke 147. Kyllä siellä tuolla metsässä rämpiessä kunto kasvaa uskon mää. Ja yks niin mukava juttu, jonka tiistaina hoksasin vasta nukkumaan mennessä, kun automaattisesti aloin magnesiumvoidetta polveeni laittaa... Polvessa ei ollut tuntunut kipua, ei tänäänkään. Voi miten onkaan hyvä fiilis.

Eilettäin pyöräiltiin viiskymppinen Aittoperän kautta Padinkiin, oli sellainen hidas rasvanpolttolenkki.

Huomenna lähetään sitten akkaköörillä souteleen kirkkoveneellä, mukavata... kun ilimojakin pitelee ;)

4 kommenttia:

  1. Onpa mukava, kun on taas tullut elämää näille sivuille. Kiva lukea, miten sinä oot jälleen energinen ja liikunnasta voimaa ammentava. Tässä innostuu itsekkin vaikka mistä :) ( toi suunnistus vielä arveluttaa) Niin näyttää "lankasöheroltä" tuo sinun reitti, että epäilyttää olisko mun reittikuvaus ihan pelkkä "lankakerä".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin oon saanut pitkästäaikaa takaisin liikkumisen riemun. Kun toissakesänä kantapäävaiva aloitti pitkän vaivojen sarjan olin aika harmistunut... Eikä se kirjoittaminenkaan silloin ole sellaista positiivista. Mutta vaivatkin opettavat paljon ja onneksi olen kuitenkin pystynyt koko ajan jollainlailla liikkumaan, ja nyt huomaan, etten kuitenkaan ole aivan antanut periksi. Yritetään nyt maltilla kasvattaa kuntoa, se on nimittäin palijo mukavampaa olla hyvässä kunnossa ku huonossa :)

      Poista
  2. Tälle täytyy antaa iso peukku. :) Hyvä meninki leisson!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos peukusta Onni! Alkaa hommat sujua ( en tarkoita suunnistusta, vaan tätä yleishöyryämistä :D ) on kuitenkin tärkeää, että löytyy uusia mielenkiintoja, jonka takia on mukava lähteä ähkimään ja rehkimään, kun pelkkä vanhojen polkujen tallaaminen saa äkkiä paikat taas kippeiksi...

      Poista