lauantai 2. huhtikuuta 2011

Yllättäen

hiihtokelit tyssäsivät kuin seinään.
Keskiviikkona olin hierojalla ja päätin tälläkertaa olla kuuliaisempi, kuin viimeksi, nimittäin sain hauiksen jumitukset aika nopeasti takaisin. Näin ollen hieronnasta ei edellisellä kerralla ollut juurikaan hyötyä, kun läksin jo seuraavana päivänä ladulle.
Perjantaina suunnittelin juoksulenkkiä, mutta jäi suunnitelmaksi.
Tänään sitten läksin sohjon sekaan kokeilemaan tavalliset lenkkarit jalassa. Paikkapaikoin oli liukasta ja olisi pitänyt olla nastat. Pohkeet jumitti heti, eli sama juttu kuin aiemmin; kun yritän saada lantion ylös, niin pohkeet menee aivan tukkoon... Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen.
Kovasti oon myös miettinyt juoksuohjelmaa ja maratoniakin, jos lähtisi tavoittelemaan viittä tuntia: ensin vain pitäisi oppia juoksemaan :(

5 km ajassa 40:49,5 keskisyke 148

3 kommenttia:

  1. No ei ollut parhaimmat mahdolliset juoksukelit mulla tänään, mutta tulipahan juostua.

    Tottuisko sun pohkeet ajan myötä vähän erilaiseen juoksutyyliin, toivottavasti.

    Maratoonille vaan siitä.

    VastaaPoista
  2. En tiedä, onko mun jumitukset olleet samanlaisia kuin sulla, mutta sellainen tietoinen rentouttaminen juoksun aikana on auttanut. Siis joskus juostessa alkaa tuntua, että pohje tai vaikka jalkaterän ulkoreuna on viittä vaille kramppaamassa, niin olen oppinut juostessa rentouttamaan jalkaa. Joskus pitää oikein hidastaa vauhtia ja keskittyä, että löytyy jalalle taas oikea juoksuasento, mutta ainakin minulla se on auttanut. Mutta sinulla jumitus ehkä johtuu muista syistä. Minulla huono juoksuasento johtui heikoista keskivartalon lihaksista, ja se korjaantui aika nopeasti lihaskuntotreenillä. Sinulla ei ilmeisesti ole sellaisesta kyse. Varmaan Jaanaba on asian ytimessä, ja pohkeet tarvitsevat totuttautumista uuteen tekniikkaan. Jos niin on, aika varmasti auttaa.

    VastaaPoista
  3. Näin Jaanaba minäkin oon mielessäni toivonut, että jalat tottuisivat, eikä vartalo romahtaisi juostessa.

    Mitzy, uskoisin (tai toivoisin) että keskivartaloni alkaa olla jonkinmoisessa kuosissa. Oon joskus täällä maininnutkin, että multa leikattiin toissasyksynä laskeuma (neljän lapsen synnyttäminen on jättänyt jälkensä) ja leikkauksen jälkeen olen ihan oikeasti tehnyt töitä lantiopohjan ja keskivartalon lihasten kuntouttamiseksi. Tuloksia olen saanut eikä suolet enää putoile ;) mutta tämän asian suhteen täytyy jatkuvasti tehdä kovasti töitä. Tää on myös syy miksi mun on parempi hiihtää osa vuodesta. Uuden juoksuasennon löytyminen on ehto juoksunautinnon takaisin saamiseen.

    VastaaPoista