maanantai 9. elokuuta 2010

Kovasti mietinnässä

ensi lauantain koitos ja se miten siitä selviäisi.
Juoksufoorumillakin näyttää pohdintaa herättävän forecan sääennuste, joka tällähetkellä lupaa 28 asteen lämpöä. Ei onnistu... laulaa meitsi, mutta kai pitää kuitenkin mennä paikanpäälle tyrkylle, jotta pääsee maratonin aloitustunnelmiin. Eilen kyllä kävin kalibroimassa vihdoin sen sykemittarin: lämpöä oli lähes 26 astetta vielä illalla. Ja sujuihan se juoksu sen kaksi kilometriä, syke vain tahtoo nousta aika korkealle. Tosin nyt en voinut sykettä mitata kalibroinnin takia, mutta tunsin kyllä kaulasuonten pullistelevan kiivaasti.
Eilen aamulla kävin myös pyöräilemässä järven ympäri eli tunteroisen.
Mietteissäni olen myös siitä, ettei minulle ole tullut vielä edes lähtölupaa. Olen kuitenkin lueskellut mieheni lähtölupalehdestä kaikenlaisia viisauksia: Erkki Liikanen mm. kirjoittaa näin " Ensimmäinen kymppi niin hiljaa kuin kehtaa, toinen jarrutellen, kolmas normaalisti, neljäs kilometrejä laskien" Tässä taitaa olla niin suuri viisaus, että sitä on parempi noudattaa. Vielä Liikanen kirjoittaa  näin" Maraton on mainio laji. Se ei vaadi lahjoja, vain luonnetta. Ajalla ei ole merkitystä, vain sillä, että taivaltaa matkan loppuun." Nämä viisaudet kun lähtiessä muistaisin.
Toivoisin vain, nyt kun olen ensimmäistä kertaa maratonille tähtäämässä, että olosuhteet olisivat inhimilliset. Tämä on vain pienen pieni toive!
Tänään juoksin viimeisen vajaan seitsämänkilometrin lenkin, joka ohjelman mukaan piti olla maratonvauhtia. Minulla se tarkoitti noin 7 min/ km vauhtia.
Kassotaas nyt miten tässä loppuviikko sujjuu, ilmeisen kovasti hermoillessa. Pinna on alkanut lupaavasti kiristyä, vielä tästä pääsee koko perhe osalliseksi maraton tunnelmaan :(

6 kommenttia:

  1. Kovasti toivon, että hyväksyt myös sen, että itsensä "kuunteleminen" ja sen mukaan tekeminen + päättäminen on oikein. Ryhmähenki kun on aika voimakas painostaja.
    Sisukkuutta on sinulla kyllä on ja
    pienestä et hätkähdä, mutta ihan kaikkea ei ole pakko tehdä mitä "mieleni minun tekevi..."
    Elämä näyttää opettavan vielä tässäkin vaiheessa, että malttiu on valttia t. äiti mummuli

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä kovasti maratonille! Olen tulossa reitin varrelle kannustamaan, kun parempi puoliskoni juoksee tavoitteenaan neljän tunnin alitus. Huikkaan sinullekin, jos näen ja tunnistan :)

    VastaaPoista
  3. Hyviä viisauksia olet lueskellut.Voi kauhistus mikä kuumuus olisikin tuo 28 astetta. Toivottavasti ei ihan pitäisi paikkaansa. Tällainen hiukan alle 20 astetta olisi ihan siedettävä. Huh huh. Kylläpä hirvittää. Mutta kaikkea hyvää ja onnea matkaan teille molemmille! Tarkoituksemme on tosiaan tulla kannustamaan. Tarmon työhommat meinaavat hiukan laittaa kapuloita rattaisiin, mutta yritys on päästä paikan päälle.

    VastaaPoista
  4. Juu tsemppiä maratonille.
    Kuumassa se on kyllä varmaan tooosi raskas.

    Mutta onneksi näiden päivien säät voivat olla ihan jotain muuta kuin ennuste sanoo.

    VastaaPoista
  5. Hei kaikki! Lähtölupa tuli!!!
    Kyllä, kyllä, maltilla mennään.

    Voi hitsi, Piia! ois hienoa tunnistaa siellä väenpaljoudessa ja heilutaa, että täällä sitä nyt vaan vanhus puskee menemään ;D

    Ja Pirkko, jos on hankalaista niin jättäkään väliin. Tää show ei nyt teihin kaadu, vaan jos kaatuu niin siihen lämpötilaan.


    Jaanaba, voisitkos nyt keskittää minuun sen sun hyvän lämpöjuoksukyvyn ja alhaiset sykelykemat ja muut... ethän nää niitä lentokoneessa tarvi!!!

    VastaaPoista
  6. Nyt alko muakin jännitämään sun puolesta! Kuumuudelle ei voi mitään, jos sitä riittää, toivotaan, että olisi sellaista edes vähän vähempi helteistä. Tsemppiä! Ajatteln sua sitten lauantaina, kovasti!

    VastaaPoista