kokeilla vielä pitkää lenkkiä, ettei tarvitse elää kovin epävarmuudessa siitä kannattaako lähteä Helsinkiin vai ei.
Aamuinen lenkkikeli oli tälläkertaa puolellani, kun mittari näytti 17 astetta lähtiessäni. Juoksu lähti sujumaan ihan vanhaan malliin, mutta hiukan pänni taas sykemittarin sekoilu. Tällä kertaa sykkeet näyttivät varmaankin melkoisen oikein, mutta vauhti näytti välillä nollaa ja välillä 9min/km. Kun Jarkko sautti minut Aittoperällä hänen mittarinsa näytti paljon mukavampia vauhtilukemia. No, oma vika kun ei ole ollut viitsiä galibroida mittaria uusilla lenkkareilla. Se homma tehdään ensi viikolla!
Kun tuota maratonia oon mielessäni kelannut ja kauhistellut, niin välillä olen ajatellut että mitäs siitä, olen kova kävelijä voin heittää viimeisen kympin lujaa kävellen... Mutta, mutta, ei se noin vaan taida luonnistua, nimittäin tänään pysähdyttiin Aittolassa ja Järvikylällä laittamaan nimet "kuntolaatikkoihin" ja siinä huomasin, että juoksun vaihtaminen kovaan kävelyyn on mahdoton tehtävä: hoiperteluksi menee kävely.
Lantio on jotenkin tiukan oloinen, mikä tekee juoksusta jäykkää. Jospa pääsen Kirsin rusikoitavaksi vielä ennen maratonia, ehkä Kirsi saisi lantiota irtoamaan.
muuten kai tässä treenailen lopun kaksi viikkoa vähän rennommin, ehkä kuitenkin joku vauhtileikittely on paikallaan.
Hirvittää, mutta täältä silti tullaan HCM
Tänään 21.2 km ajassa 2,33 keskisyke 152
Tsempit täältä maratonille. Hyvin se menee varmasti :)
VastaaPoistaToivottavasti lapsenvahtiasiat ovat jo järjestyneet, että ei tarvitse tuollaisten asioiden vuoksi ylimääräisiä stressata. Me olemme nyt ainakin valmistautuneet tulemaan tsemppaajiksi maratonille, joten ilmoittelehan ne pahimmat paikat, jossa tarvii sitä kannustusta, että jaksaa taas jatkaa. Hyvä Päitsy, olemme joka hetki hengessä mukana!
VastaaPoistaVoi että Laura kun ilahduin kannustuksestasi. Ei ole kauankaan kun kävin kurkistamassa sinun maraton juoksusta selviytymistä, en muista jätinkö viestin, mutta kyllä kauhulla ajattelin tulevaa, kun tämä juoksuvauhtini on kesän aikana jämähtänyt täysin. Ja treeniä on joutunut löysäämään kaikenlaisten jumitusten takia.
VastaaPoistaPirkko: Lapset joutuvat nyt tieten pärjäämään vähän omin nokkineen... ja se on sitten stressinä mielessä. Pahinta on varmaan 25km jälkeen... loppuun eli 2,5 tunnin jälkeen.
Hei Päivikki! Paljon tsemppiä treenailuun ja maratonille. Joltain itseäni fiksummalta kuulin kerran, että juoksun seassa kävelyä kannattaa kyllä ehdottomasti harjoitella, jos niin ajattelee toimia. Jalat ja kroppa tottuvat ja sujuu kaikki sitten kätsymmin kisassa.
VastaaPoistaNo hyvä, jos oli jotain apuja :) Jos näet siellä matkan varrella punapaitaisia tai Team Rahola merkillä varustettuja juoksijoita, niin kuvittele, että siinä kohtaa kannustan sua :) Sinne lähtee paljon meidän porukasta ekakertalaisia tänä vuonna.. (www.teamrahola.fi)
VastaaPoistaHitsinpimpulat ;D
VastaaPoistaNyt olen kyllä onnesta mykkyrällä... oma huutosakki ja kaikki!!! Otan teistä kyllä kaiken ilon irti.
Kiva Pia, että löysit tähänkin blogiin, minäkin olen jostakin kuullut että kävelyä kannattaisi harjoitella... Tajusin sen vain vähän turhan myöhään... Harjoittelen sitä ehkä sitten maratonilla.