sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Kolme tuntia

kun juosta jölkyttää menemään, niin kyllä meinaa nälkä välillä yllättää.
Aamulla olisi ehka kannattanut syödä kokonainen kanamuna, eikä vain muutamaa siivua leivänpäällä.
Tankkaus ennen pitkää lenkkiä on joskus mietityttänyt ja olen todennut esim. rasvaisen Turkkilaisen jugurtin olevan hyvä nälän pidättäjä. Tänä aamuna se jotenkin unohtui, varmaan luulin, että eilisiltainen suklaakonvehtitankkaus riittäisi. Ei riittänyt energiat enää niistä konvehdeista.
Olin kuitenkin varannut mukaan hedelmäsokeria, joista sain kyllä energiaa, mutta ne kyllä lisäsivät sitten näläntunnetta.
En ole pitkään aikaan käyttänyt geelejä pitkillälenkeillä mukana, kun olen hyvin pärjännyt ilmankin ja urheilujuoma on riittänyt nesteenä. Nyt vain pohdiskelin nälkäisenä juostessani, että pitäisikö ennen maratonia kokeilla geelin tehoa.

Muuten lenkki meni aivan mukavasti; syke oli tosi alhainen koko lenkin ajan: aivan välillä hämmästyin kun vilaisin sykemittaria ja lukemat näyttivät alle 130! Vajaan 22 kilometriä juoksin ( no siis juoksin ja juoksin; ehkä sipsuttelu olis kuvaavampaa) aikaa meni 2 tuntia ja 50 min keskisyke 137. Alan pikkuhiljaa ymmärtää tämän treenaamisen ytimen! Kolmisen tuntia, oli vauhti mitä hyvänsä, tuntuu kyllä nivelissä. Ui-jui! Ja varvas raukat, ne alkavat olla aika tummanpuhuvat. Vähän pölijää hommaa kai tämä on, mutta jokaisella omat pölijäilynsä!
Tämän lenkin lopuksi yritin ajatella Pertsan mielikuvaharjoituksia ja itsensä huijaamista; jos juoksisin vielä kympin lisää... kymppi pikkumatka, ei tunnu missään...oonhan nyt kymppejä juossut monistellen ja helposti. Haa! Saattaa muuten toimiakkin.
Sitten lisään lopuksi artikkelin, jonka hirmuisen etsimisen tuloksena viimein löysin; viimekesän Juoksijalehdessä: Naisen sydän on nopeampi, tässä Mitzy lukemista, toivottavasti suurentamalla  saa selvää!

3 kommenttia:

  1. Hyvin jaksoit, aika hyvältä vaikuttaa maratonia ajatellen, eikö?

    Kiitos tuosta sykejutusta! Tuo kaava ei nyt sitten kuitenkaan oikein avaudu minulle. Pk-sykkeiksi sain sellaisia lukemia, jotka kokemuksen mukaan vaikuttavat oikeilta, mutta vk-sykkeeksi se tarjoaa minulle 215:a, kun laitan maksimisykkeeksi 188 (188x0,9x1,03x1,2x1,03.) Joku ajatusvirhehän tässä minulla nyt on, koska eihän se oikeasti voi millään arvoilla maksimisykettä korkeampaa lukemaa tarjota.

    Taidan keskittyä siihen itseni kuunteluun...

    VastaaPoista
  2. Ah, heti alkoi tehdä mieli pitkälle lenkille.

    Itse olen kyllä ehdottomasti energiageelin kannalla ainakin maratonin mittaisessa "repäisyssä". Siitä tulee energiaa oikein mukavasti ja mukavaa on myös huomata se, että nyt tuli lisää pontta.

    Mulla ei oo ollut muissa kynsissä mitään ongelmaa kuin toisessa pikkuvarpaan kynnessä ja sekin johtuu siitä, että varpaani kääntyy jotenkin niin, että kynsi tököttää kengän pohjaan, ei päähän kuten yleensä. Se kynsi on kerran poistettukin, mutta tuli takas.

    Riittävän isot tohvelit niin ei kynsiin pitäisi tulla ongelmia, niin oon kuullut myyjien sanovan.

    Ensimmäiset juoksutossuni olivat nykyisiä pienemmät ja sillon oli vähän jotkut varpaat kynsien kohdalta kipeät, mutta ei oikein sen enempää muistaakseni.

    Hyviä lenkkejä!

    VastaaPoista
  3. Niimpä se nyt näyttääkin, ettei noista kaavoista ole mihinkään :( Tosin itse en ole koskaan ihan kaavan avulla laskenut sykerajoja, tämä oli mielestäni vain oikein hyvä juttu naisen sydämen erilaisuudesta... jotta itseään kannattaa kuunnella, Mitzy. Ennen en oikein osannut tämä juttu valotti minua viimekesänä paljon!

    Jaanaba; kyllä niin taitaa olla, että vaikka kuinka isoilla kengillä juoksee maratonia, niin jos on taipumus kynsien lähtöön, ne lähtevät. Mieheni on juossut maratoneja ja testannut lenkkareiden kokoja ja aina kynnet irtoaa. Luulin vain ettei näin käy minulle!
    Meinaankin tässä viikon päästä pitää hiukan taukoa, saakin varpaat lepoa kun keskityn vaan atlantin rannalla loikoiluun, mutta siitä sitten kun aika koittaa.

    VastaaPoista